KUMMALLISUUKSIEN SANAKIRJA

Tuli puheeksi muutamat kummalliset sanat suomenkielessä.

Vanha tuttu on KONFOIJARI, sana, jota Eeva Joenpelto käytti lohjalais-
trilogiassaan kuvaamaan tyyppiä (kauppias Hännistä), joka huijaa,  pet-
kuttaa, ja varastaakin ehkä, mutta vain sen verran kuin jaksaa kantaa.


NAMISKUUKKELI.  Herkullinen, hauska sana, jota itse olen käyttänyt ja 
kuluttanut runsaasti atk-neuvonnassa. Paina sitä ja sitä namiskuukkelia...
siis painiketta, ja homma hoituu. Arkikielessä käyttävät sitä myös  kar-
kista ja makeisista.
 


HONOSTOOPELI. Hoksaamaton, typerys, romuluinen. No tälle en kyllä 
vielä ole keksinyt käyttöä, mutta sana saattaa olla varsin käyttökelpoi-
nen joissakin tapauksissa.

Ja sitten tämä  PLÖTKÄSTÄS! Karjalohjan murteen kerääjä Maria Vesa 
tarjosi sanaa aikoinaan Sanakirjasäätiölle, muttta sitä ei tunnistettu 
siellä eikä se liene ollut yleisessä käytössäkään Karjalohjalla. Mutta voi 
että se on käyttökelpoinen sana kuvaamaan jotain hassua tapahtumaa 
tai pientä onnettomuutta tai vastoinkäymistä: Kävi niin plötkästäs, et 
piimä kaatus just siihe trappusil ....

Niin et tämmöttis täl kertta.

KATSAUS 1.7.2018

Touko-kesäkuussa oli yhteen menoon viisi viikkoa sateentonta, ja pienet 
viljely-yritykseni ovat lähes pilalla. Mansikoita on tullut muutama rusinan-
kokoinen mutta erittäin makea marja. Mustikoiden kerrotaan olevan pie-
niä ja osa jo kypsynyt, mutta vielä ei ole kiirettä metsään. 

Kirjosieppo pesii ylämäen vaahteraan heiveroisesti kiinnittämässäni pön-
tössä, poikasten ruokinta on meneillään. Muut pöntöt näyttävät olevan 
tyhjinä. Orapihlaja-aidassa on ilmeisesti yksi hempon pesä ja vintillä terva-
pääskyn, ehkä.  Räystäspääskyt kruisalevat hurjasti talon ympärillä. 

Seilin sääksien pesintä ei onnistunut tänä kesänä. Eivät kertoneet syytä, 
kun kysyin. Keväällä pesällä oli kyllä pariskunta, mutta mitä lienee ta-
pahtunut.

Nyt on pariin otteeseen satanut kunnolla.  Odotan innolla herneitä ja 
retiisejä ja uusia perunoitakin sitten joskus.

VÄRIMÄÄRITELMIÄ   25.5.2018

Lähes kaksi viikkoa on ollut kesäisen lämmintä, yli 20 astetta päivittäin.  
Eikä yhtään sadetta.  Muiden kiireiden vuoksi en ole ennättänyt mökille,
ja epäilenpä istutusten voivan siellä huonosti. Olen pitänyt kaupungissa
huolta, kaupungin maalle istuttamastani kukkapenkistä, jossa parhaillaan 
kukkii 17 tulipunaista tulppaania ja idänunikot ovat nupulla.  

Kolmeen pihalaatikkoon istutin persiljan ja reunimmaisessa kukoistaa 
ruohosipuli, enkä millään muista, mitä piti istuttaa kolmanteen laatikkoon. 
Herneet kylvin joka laatikon kulmiin ja seinustoille.  Myöhemmin laitan
niihin kartiomuotoon metrinkorkuiset pajukepit. 

Uusimmassa VIHERPIHAlehdessä oli  mainos luonnollisesta suojasta viljely-
laatikoille. PATIO VERSO -niminen myrkytön puuöljysuojaa laatikot.  Niillä 
oli kerrassaan viehättävät nimet:

   METSÄNVIHREÄ,  KAARNANRUSKEA,  HIILENMUSTA ja  LADONHARMAA.

                                *****

                                               12.3.2018

1. vuosipäivä Oskun poismenosta.  Elän edelleen päivä kerrallaan -elämää, eikä mistään tule valmista. Jos Simoa ei olisi, en varmaankaan viitsisi aamuisin nousta ylös sängystä. Simo on melkoinen kingi. Minä hyppään, kun se käskee. 

Vaikka on lunta, muutama aste pakkasta ja ilkeä arktinen viima, jotenkin on kevättä ilmassa. 

Naistenpäivää 2018 odotellessa:


Minä orjien haluja halveksin,
en käskijää minä siedä. 
Mut joka minut vapaana valloittaa, 
sen annan ma kaikkeni viedä...

                          L. Onerva




Ystävänpäivänä 2018:

Jos kirppu puree sinua,
muista silloin minua.
Jos se puree kovasti,
sinusta tulee rovasti.







18.1.2018   Tämä osui  silmiini vanhalla FB-sivullani:

Kun kurkottaa kaikkialle, ei yllä juuri mihinkään.

                                                                 Tuntematon


Arvoitus: 
Mikä on valelääkärin ja vakuutuslääkärin ero?  
Vastaus: Valelääkäri näkee potilaan.

                                                                 Lähde: Ouluradio

JOULU 2017

Ensimmäinen yksinäinen jouluni. Tai en voi sanoa täysin yksinäinen: olinhan 
aaton Sipoossa Anssin perheen luona ja nyt he Tapaninpäivänä täällä Kulo-
saaressa. Ja onhan Simo ollut kanssani myös. Mutta Joulun fiilis on poissa.  
Pimeääkin on.

RAUHALLISTA JOULUA KAIKILLE LUKIJOILLENI!

                                        Kuva Karjalohjan raitilta. Kuin sadusta, sanoi Lasse N.
                                        Käytin sitä koemielessä tämän vuotisena joulukorttina.