Äskettäin tapahtui Eduskunnassa jotain ennen kokematonta: se hyväksyi ensimmäisen kansalaisaloitteen, sukupuolineutraalin avioliittolain äänin 102-96. Kaksi edustajaa oli poissa. Kansalaisaloitteiden tekemisestä oli tehty perustuslain muutos jo maaliskuussa 2012. Edellytys aloitteelle on 50 000 kansalaisen allekirjoitus. Aloitteessa voi olla valmis lakiehdotus perusteluineen tai esitys lainvalmistelun aloittamiseksi. Parhaillaan on vireillä 25 kansalaisaloitetta, 265 on päättynyt ja vain viisi on edennyt eduskuntaan saakka.
Runsas vuosi sitten oli
pantu vireille toinen aloite, aiheena yritystukien lopettaminen.
Sen nimienkeruu päättyi syyskuussa 2013, ja sitä kannatti vain 965 henkilöä. Nyt yritys-tuet ovat taas esillä. Yritystukia jaettiin 2013 YLEn selvitysten mukaan jo yli miljardi. Kun yritystukia piti hallituksen kehysriihessä pienentää, tuet vain kasvoivat, ja kasvavat toisen miljardin 2017 mennessä. Suurimmat tuet sai Viking-linja (50 milj.euroa), STX Fin-land, Tallink-Silja, Nokia, UPM, Kemira, Neste jne., useimmat yli 10 milj.euroa. Samoja yritystukien kanta-asiakkaita vuodesta toiseen.
Työ- ja
elinkeinoministeriön mukaan yritysten tuet, avustukset ja lainat olivat tuiksi
muunnettuna 1,2 mrd euroa. Summa on kasvanut kymmenes-sä vuodessa 50 %. Lisäksi
verotukien määrä oli 3,7 ja maatalouden kansallinen tuki 4 mrd. euroa.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen 2003-2010
aineiston mukaan Tekesin, Finnveran ja muiden julkisten rahoittajien myöntämät
yritystuet eivät pa-rantaneet tuottavuutta, vaan jopa huononsivat sitä. Laitoksen
tutkimusjohtaja Mika Maliranta sanoo, että ”yritystukien takana on yleensä
ajatus työpaikkojen pelastamisesta. Mutta työpaikkojen pelastaminen epäonnis-tuu
aika usein. Tuetaan ja tuetaan ja loppujen lopuksi autettu yritys kum-minkin
katoaa.” Palkanmaksuunkaan tarkoitettu tuki ei aina estä YT-neuvot-teluja ja
irtisanomisia. ”Kannattava bisnes ei tarvitse julkista tukea”,
sanoi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkija Elias Einiö 4.7.2012.
Jorma Ollila oli valtion suo-rien yritystukien lopettamien kannalla jo vuonna
2010. ”Ne sopivat huonosti markkina-talouteen. Joskus valtion on otettava
riskejä, mutta tukemisessa on oltava kurinalai-nen.” Koko tukiasetelma on outo:
veronmaksajilta kerä-tään ikään kuin palkkoja takaisin ja jaetaan yrityksille,
jotka tuottavat sel-laistakin, millä ei ole kysyntää.
”Yritysten tukeminen on tulonsiirtoa kaikilta kansalaisilta tuettujen yritysten osak-keenomistajille, eli käytännössä köyhiltä rikkaille. Poliitikkojen ja virkamiesten tehtävä on huolehtia yhteiskunnan perustoiminnoista, eikä jakaa kansalaisten rahoja heitä miellyttäville yrityksille.” sanotaan Yritystukien lopettamis-aloitteen perusteluissa. Jaon edellyttämä byrokratiakin on melkoinen. Virkamiehen työpaikkahan on turvassa, jos on onnistunut saamaan rahanjako-osion tehtäväkuvaansa. Onkohan tukea myöntävien tahojen lukumääräkään tiedossa? Kun rahat ovat kotoisin valtion budjetista, pitäisi tietää. Eniten tukea jakaa TEKES. Finnvera tukee lähinnä pkt-yrityksiä ja Sitralla, ministeriöillä ja Ely-keskuksilla ym. on omat rahanjakokanavansa.
Suomessa on yli 300 yrityspuistoa, teknologiakeskusta, kehitysyhtiötä tai yritys-hautomoa. Sepä hyvä, mutta tukiviidakko on yhtä paha kuin Kelassa. Jo näillä faktoilla olisin valmis allekirjoittamaan uuden yritystukien perusteellisen karsimisaloitteen.
KERTTU KERÄNEN
