SANOISTA TEKOIHIN JA ÄKKIÄ. Länsi-Uusimaa 10.2.2012

Uusi presidenttimme aikoo ottaa ykkösasiakseen nuorten syrjäytymisen
torjumisen. Hän on luvannut perustaa työryhmän selvittämään asiaa ja
keksimään ratkaisuja. Myös Tukikummit ry:n puheenjohtajana hän on
luvannut jatkaa. Säätiö tekee työtä lasten ja nuorten syrjäytymisen
ehkäise­miseksi. Suomessa on noin 50 000 syrjäytynyttä nuorta, joista
32 500 on sellaisia, jotka eivät ole töissä, työttöminä työnhakijoina,

opiskelemassa, armeijassa eivätkä edes eläkkeellä. Nuorten syrjäyty-
neisyyttä on tutkinut Pekka Myrskylä Tilastokeskuksesta (HS 2.2.).

 Syrjäytynyt henkilö ei osallistu täysipainoisesti yhteiskunnan toimintoi-
hin. Syrjäytyminen voi alkaa esimerkiksi jo koulussa kiusaamisesta tai
elämän muutosvaiheissa, koulun, työ- tai parisuhteen päättyessä. Se
voi alkaa koulutuspaikan puuttumisesta tai opintojen keskeytyessä.
Syrjäytymistä pahentaa alkoholisoituminen, mielen-terveysongelmat,
huumeiden käyttö. Pahimmassa tapauksessa syrjäytynyt on kaikin

tavoin huono-osainen, ja jos kavereita on, ne ovat toisia syrjäytyneitä.

Yksi tärkeimmistä syistä on työelämän ulkopuolisuus eli työttömyys ja
erityisesti pitkäaikais­työttömyys. Parikymmentä vuotta sitten oli vielä
tarjolla pelkän peruskoulun käyneille 800 000 työpaikkaa, nyt vain
340 000. Niissä ei kysytä koulutusta eikä ammattitaitoa, ja niistä
käydään kaikkein kovin kisa. Jotta pärjäisi paremmin, pitäisi olla am-
matti- tai korkea-asteen koulutus suoritettuna. Korkeakouluopintoja
edellyttävien työpaikkojenkin määrä on kaksinkertaistunut parissa
vuosikymmenessä.

Koulutuksellisen ulkopuolisuuden syntyyn vaikuttaa myös vanhempien
heikko koulutustaso ja kyky opastaa nuortaan. Se, että nuorella on
perhe, ja vaikka vain yksi vanhempi, torjuu syrjäytymistä. Oma-aloit-
teisuus ja asiakkaaksi hakeutuminen ovat tärkeitä nekin. Muissa pohjois-
maissa nuorilla on subjektiivinen oikeus toisen asteen koulutukseen.

 

Kannattaisi käydä koulut nuorena. Opiskelun uudelleen aloittaminen on
iso juttu myöhemmällä iällä. Sitä, että äskeisten presidentinvaaliehdok-
kaiden joukossa oli kaksikin opintonsa kesken jättänyttä, ei kannata
ottaa esimerkiksi. Hyväpalkkaisia virkoja ei politiikankaan piiristä löydy
kovin monelle.

Maahanmuuttajista tulee helposti syrjäytyneitä, sosiaalisesti ulkopuo-
lisia. Taloudellista ulkopuoli­suutta synnyttää tulojen pienuus, köyhyys.
Oikeudellinen ulkopuolisuus tarkoittaa tietämättömyyttä omista oikeuk-
sista ja velvollisuuksista ja siitä, mistä apua voi saada.

HS:ssa oli äskettäin lifestyle-juttu nuorukaisesta, joka eleli kotona, ei
opiskellut eikä ollut työ­elämässä. Hän teki vähän vapaaehtoistöitä ja
hoiti mummoaan. Hänen tulonsa olivat noin 700 euroa kuukaudessa ja
hän sanoi sen riittävän, oli tyytyväinen elämäänsä. Siltikään ei vastik-
keeton kansalaispalkka ole oikein. Ällistyttävää kehitystä on myös,
ettei vaimona oloa oikein arvosteta, mutta sosiaalitukien varassa elä-
minen on OK.
 

Syrjäytyminen on yhteiskunnallinen ongelma. Syrjäytynyt nuori ei ole
tuottava jäsen yhteis­kunnassa vaan kuluttaa palveluja, erilaisia sosi-
aalitukia, terveydenhuoltoa, jopa poliisia ja vankeinhoitoa. Yhden
syrjäytyneen nuoren elinaikanaan aiheuttamien ylimääräisten sosi-
aalikus­tannusten arvioidaan nousevan jo yli miljoonaan euroon.

 

Syrjäytymistä on jo tutkittu ja monia keinoja kokeiltu. Mm. sosiaali-
ja terveysministeriössä on meneillään viisi hanketta. Niinistön kaa-
vailema uusi työryhmä voi jättää selvitykset sikseen ja ryhtyä suo-
raan miettimään uusia keinoja syrjäytymisen estämiseksi.

KERTTU KERÄNEN