30. huhtikuuta 2015

KLARA WAPPEN MED KRANAVATTEN!

KLARA WAPPEN MED KRANAVATTEN!
Sovitak näi: Tän wappun ei sit ryypät. Juttuha o simmone, ettei juhlatunnelma ain tartte ryyppämist. Voi pittä muutenki hauska: juara simaa ja kaffet ja muistella mennei simmotte muute vaa, vai kui?
Jos KUITENKI ryypätä, niin ryypätä iha vähä vaa. Oteta korkentas yhre tai kahre ja maistella niit hittaste niinku herrasmiähe. Sit voira otta vaik jottai viini, ettei ain kossu tai votka kauhioi määri.
Jos KUITENKI ryypätän paljo, niin ei ainaka ruvet laulama. Se on simmost ku juavuksis oleva ihmine laula, nii ei sitä miälelläs kuuntel. Eli ei sit laulet, olla juavuksis vaa.
Jos KUITENKI ruveta laulama juavuksis, niin ei laulet mittä härskei värssyi. Ei se loppuje lopuks ol mittä hauska, et ain tartte olla nii härski, voi sitä juavuksis olla siivostenki.
Jos KUITENKI lauleta härskei värssyi, niin ei laulet niin kovi, et joku naapuri tai isäntä tule valittama.
Jos KUITENKI tulla valittama, niin pyyretä silt vaa iha kiltiste antteks, eikä ruvet tappelema.
Mut jos KUITENKI ruveta tappelema, nii tapella simmottis iha vähä vaa, ettei tul mittä yleist mellakka.
Mut jos KUITENKI tulee simmone yleismellakka, niin lähretä aikonas pakko, ettei koko viikoloppu men iham piäle.
Jos koko viikolopp KUITENKI menee iham piäle, niin ei sit ryypät ens wappuna yhtä! VAI KUI?

- Edellinen oli roskapostin helmiä, ei minun eikä Heli Laaksosen päästä. Joka tapauksessa: Klara Wappen med kranavatten!

9. huhtikuuta 2015

Tulossa:: KARJALOHJAN KIRKKOTALLIT




Olen kirjoittanut Tuomo Tukkisen kanssa artikkelin
Karjalohjan kirkkotalleista Kirkhakkiseen, joka on
Lohjan alueen kotiseutulehti. Se ilmestyy kesäkuun 
alussa. Lisään artikkelin myöhemmin tähän blogiini.

Kirkkotalliperinne alkoi jo keskiajalla ja tuli meille 
todennäköisesti Ruotsista, jossa talleja oli joka kirkon 
ympärillä. Meillä niitä rakennettiin lähinnä länsiranni-
kolle ja Pohjanmaalle ja siksi on mielenkiintoista, että 
niitä oli näinkin sisämaassa. Karjalohjalla talleja  oli  
alun perin kuusi ja viimenenkin purettiin 1970-luvulla. 


Purkutoimet alkavat. Kuva: Tauno Puputti