KOKOOMUSNUORTEN HAITTAOHJELMA. Länsi-Uusimaa 20.9.2013

Kokoomuksen Nuorten Liitto tyrmistytti uudella tavoiteohjelmallaan. Liiton 
14 piirijärjestöä oli hyväksynyt sen kokouksessaan Tampereella 25.8.2013. 
Mukana on esityksiä, joista ei voi ymmärtää, mistä niiden kovuus, ahneus, 
empatian puute ja rasismi kumpuavat. Pahin ehdotuksista lienee kansanryh-
mää vastaan kiihottamisen kriminalisoinnin poistaminen, mutta ehdotukset 
kehitysavusta ja kiintiöpakolaisten ottamisesta luopuminen, tasaveroon siir-
tyminen ja yleissitovuudesta luopuminen kuohuttivat myös. Natoon olisi lii-
tyttävä heti. Ohjelmassa on lähes 170 kohtaa, monet ihan kelvollisia. Lapsi-
lisiin ei ohjelmassa otettu kantaa.  Vuosi sitten varapuheen johtaja Saul 
Schubak piti niiden maksamista heikommalle ainekselle järjenvastaisena ja 
ehdotti lisien poistamista. Kohun saattelemana Schubak erosi varapuheen-
johtajan paikalta.

Helsingin Sanomissa oli kooste nuorisojärjestöjen ohjelmista. Ne ovat koko-
naisina myös netissä. Mielihyvin havaitsin kokoomusnuorten ehdotukset rai-
deyhteyden suunnittelemisesta Jäämerelle ja auto koulun muuttamisen yksi-
vaiheiseksi; näistä olen itsekin kirjoitellut. Asevelvollisuuteen ei otettu kan-
taa. 

KNL:n tuore puheenjohtaja on Susanna Koski. Hän voitti niukasti liittoko-
kouksen neuvoa antavassa äänestyksessä Matias Marttisen, joka luopui so-
vinnolla eikä varsinaista äänestystä tarvittu. Koski joutui heti altavastaajan 
asemaan ja seisoi topakasti ohjelman takana. Sehän oli hyväksytty ilman 
äänestyksiä kohta kohdalta. Kokoomuksen puoluesihteeri ja moni kansan-
edustajakin oli järkyttynyt. Kohun jatkuessa Koski totesi, ettei Katainen 
eikä emopuolue kykene näitä päätöksiä muutta maan. 

Koski on myös vaatealan yrittäjä. Hänen kotisivunsa on kuin muotilehti, 
täynnä kasvo- ja koko vartalokuvia. Huomio kiinnittyy tietysti ulkonäköön 
ja vaatteisiin, onhan hän kaunis ja hallitsee mallimaailman kikat. Hän naut-
tii saamastaan huomiosta ja esillä olosta. 

Väitetään, ettei hän ole kirjoittanut riviäkään tavoiteohjelmaan. Hänestä 
tuli puheenjohtaja vasta ohjelman hyväksymisen jälkeen. Ohjelmaa valmis-
teltiin kokonainen vuosi, joten on outoa, ettei hän ollut yhtään mukana 
vahvoine mielipiteineen. Pyrkiessään puheenjohtajaksi hän esitteli tärkeim-
pinä esikuvinaan Thatcherin, Reaganin ja Niinistön. Koski on äskettäin lo-
pettanut opintonsa ja hänen kerrotaan silti kannattavan opintotukien pois-
tamista. Kaikki eivät todellakaan ole syntyneet noin kultainen lusikka suus-
sa. Toisten tekstien plagioinnista on myös puhuttu ja vireillä on kantelu 
julkisen sanan neuvostoon hänen haastattelutilanteensa julkistamisesta.

Osa kokoomusnuorista tajuaa ohjelman haitat eikä kannata sen kaikkia
esityksiä. Kun kirkon kannanotot eivät miellyttäneet, väki erosi kirkosta. 
Kokoomusnuorilla on mahdollisuus siirtyä opiskelijajärjestöön tai emo-
puolueeseen, joilla on vastuullisempi yhteiskuntakäsitys. Kokoomus lu-
paa olla nyt ja tulevaisuudessa välittämisen, avoimuuden, sivistyksen ja 
vastuun kannon puolue.

Nuorten kuuluukin olla radikaaleja. Monesti käsitykset ovat mustavalkoi-
sia ja jyrkkiä. Elämänkokemus ja aika hiovat terävimmät särmät, lisäävät 
suvaitsevuutta ja auttavat ottamaan vastuuta muistakin. Silti maailma on 
täynnä ihmisiä, jotka ovat lyöneet kantansa lukkoon jo parikymppisinä 
eivätkä korjaa käsityksiään, vaikka heidän silmiensä edessä tapahtuisi mitä. 

Äänestysikärajan laskua 16 vuoteen ehdotetaan silloin tällöin. Vain kes-
kustan nuorisojärjestö kannattaa sitä ohjelmassaan. Lakimuutos ei ole 
oikeusministeriössä vireillä, ja se on todella hyvä asia.

KERTTU KERÄNEN

LEIKATAANPA YRITYSTUISTAKIN. Länsi-Uusimaa 6.9.2013

Kolme vuotta sitten Jorma Ollilan löytö Stephen Elop tuli Suomeen 
johtamaan Nokiaa uuteen nousuun. Nousua ei tullut, mutta silti 
Microsoft osti Nokian matkapuhelintoimin­not. Olihan sitä odotettu, 
mutta ei vielä, Tuliko Elop Nokian johtajaksi juuri tätä kauppaa var­-
ten? Tiedotustilaisuu­dessa  Elop, Suomen parhaiten palkattu yritys-
joh­taja, esiintyikin jo Microsoftin tulevana johtajana.

Melkein missä tahansa maailman takapajulassakin keskustelukumppani 

tietää Suomen heti, aha, Nokia-Nokia! Ja usein vielä kaivaa taskustaan 

Nokian kännykän. Vasta sitten muistetaan Räikkö­nen. Ja miten onkaan 

mieltä lämmittänyt Nokia-mainos Connecting People hotellien TV:ssä tai 

pylväsmainos kadulla. Tuntuu haikealta, kun Nokia-brändi poistuu ja sekä 

Nokia että Lumia nimet katoavat puhelimista.

Jäihän meille kuitenkin peruspuhelimien valmistus, verkot ja patentit. 

Microsoft lupasi perustaa datakeskuksen Suomeen. Työllisyysvaikutuksista 

ei kuitenkaan ole varmaa tietoa. Koko kaupan onnistuneisuuskin nähdään 

vasta aikojen päästä.

Helsingin Sanomien mukaan Suomi tukee yrityksiä lähes 4.8 miljardilla eu-
rolla. Tekesin kautta annetaan avustuksia vuodessa noin miljardi euroa. 
Vuosien mittaan Nokia kuittasi isot rahat jaettavista yritystuista. Viime 
vuonna pelkästään Tekes myönsi Nokialle tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-
avustuksia 8,6 miljoonaa euroa ja Nokia Siemens Networks Oy:lle 5 miljoo-
naa euroa. Tukea on jaettu monista tuuteista vuosikausia. Microsoftia ei 
vielä ole näkynyt Tekesin listalla. Milloin saadaan jonkinlainen tukirekisteri?

Tukirahaa, lainoja ja takauksia jakavat myös Finnvera Oyj, Sitra, Suomen 

Akatemia. Ely-keskukset jakavat EU:n rakenne­rahastorahaa. Valtio myöntää 

verohelpotuksia ja muita porkkanoita. Kunnat antavat tontteja, ehkä laino-

ja ja suoraa pientä tukeakin. Joskus riittää elinkeinoasiamiehen puolto.

Tukien tehottomuudesta on julkaistu useita tutkimuksia. Ilkka Ylhäisen väi-

töskirjassa tutkittiin Finnveran tukia. Monista yrityksistä oli tullut tukiriip-

puvaisia kanta-asiakkaita. Etlan ja myös TEM:n tutkimukset kertovat samaa; 

vain alle puolet tukirahoista oli tehokasta ja valtaosa hukkaan heitettyä rahaa.

Kyseessä ovat veronmaksajien rahat. Valtion tuloista suurin osa tulee tulo- 

ja omaisuusveroista sekä alvista. Ollila itse ja monet muut ovat sanoneet, 

että tuet vääristävät kilpailua. Mielenkiintoinen laskelma on, että jos kaikki 

yritystuet poistettaisiin, niin yhteisövero voisi olla alle prosentin.

Tämän vuoden budjettiriihessä piti yritystukia perata. Toisin kävi, tuet sen 

kun kasvavat. Katseet kääntyvät silti valtiovarainministeriön valtiosihteeriin 

Martti Hetemäkeen. Hänkin on todennut yritysten verotuet ja muut porkka-

nat luvattoman tehottomiksi. Yritysveron laskeminen ehkä luo  pohjaa tuki-

viidakon karsimiselle.

Ja miksi ulkomaisia yrityksiä tuetaan? Esimerkiksi virolaisvarustamo Tallink 

Silja Oy on saanut yritystukea Suomesta vuosina 2000-11 yli 75 miljoonaa eu-

roa, ja maksoi keväällä omistajilleen Viron historian suurimmat osingot (Ta-

loussanomat 24.4.2013). Nyt on Guggenheimin taidemuseo­kin tulossa apa-
jille. Se on yksityinen yritys, joka pitäisi lopettaa toiminta, jos se ei kanna-
ta. Niin toimii markkinatalous. Tuet pois isoilta yrityksiltä, jätettäköön vaik-
ka pelkkä startti­raha aloittaville.

Veronmaksaja voi yrittää vaikuttaa allekirjoittamalla vireillä oleva kansalais-

aloite yritystukien poistamiseksi. Ja voisiko tukipapereihin edes lisätä ehdon takaisinmaksusta, jos yritys lähteekin ulkomaille? Jos yritys kouluttaa jonkun avainhenkilönsä, tämä joutuu sitoutumaan työpaikkaansa pariksi vuodeksi.

KERTTU KERÄNEN