TÄMÄ EI OLE MAINOS. Länsi-Uusimaa 18.4.2014

Kun serkkuni talo valmistui, uutta kotia oli siunaamassa ortodoksisen
seurakunnan pappi. Homma tuntui hiukan noituudelta, kun pyhitettyä
vettä huiskittiin sinne tänne ja suitsukkeet tuoksuivat. Nyt kun luin
Kauppalehdestä, että Valamon luostarin arkkimandriitta Sergei kävi siu-
naamassa Berner-konsernin kaksi uutta tuotantolaitosta 3700 asukkaan
Heinävedellä, tulin yksinomaan iloi­seksi. Tai olisikohan puolet ilosta
johtunut siitä, että vielä on yrittäjiä, jotka sijoittavat Suomeen, eivät
siirry halvan työvoiman maihin, eivätkä ryhdy veropakolaisiksi. Berner
jakaa jopa voitto-osuutta työntekijöilleen.

Berner on 131-vuotias perheyritys, jolle suomalaisuus on toiminnan kul-
makivi. Sören Berner tuli aikoinaan Norjasta, kun muut Suomea teollis-
taneet suvut tulivat Saksasta tai Englannista. Alku­aikojen bisnes oli
sillin maahantuontia, myöhemmin öljytuotteita, kasvinsuojeluaineita ja
lääk­keitä. Oman tuotannon aloittaminen samoin kuin ensimmäiset kos-
metiikka- ja autoedus­tukset ajoittuvat 1950-luvulle. Automerkkejä oli
useita, ensin Chrysler, myöhemmin Plymouth ym. Volkswagenin, Audin
ja Seatin jälleenmyyntiä hoiti Auto-Berner, joka pari vuotta sitten myy-
tiin Länsi-Autolle.

Berner Oy:n oma tuotanto alkoi 1952 Herttoniemen tehtaalla. Ensim-
mäinen tuote oli XZ-hiusten­hoitoöljy, pian valmistettiin myös Castrol-
öljyä ja Revlonin kosmetiikkaa. Nykyään neljännes 300 miljoonan euron
liikevaihdosta syntyy omana tuotantona.

Vuonna 2000 Berner osti Heinävedeltä teknokemian tehtaan, jonne
Herttoniemen hygieniatuot­teiden ja puhdistusaineiden tuotanto siirret-
tiin. Uusissa toimitiloissa valmistuu autokemikaaleja ja etikkaa (Berner
osti Altialta Raja-mäen etikan vuonna 2007). Tuotemerkkejä on 550,
joista tunne­tuimpia ovat XZ, Herbina, Oxygenol, Tummeli, Lasol, Sinol,
Korrek ja monet muut. Työntekijöitä on yhteensä 50.

Yhtiön pääkonttori ja tuotekehitys sijaitsevat Helsingissä. Konsernissa
on henkilökuntaa yli 515, ml. tytäryhtiöt Ruotsissa ja Baltian maissa.
Vienti on vielä vaatimatonta, mutta siihen aiotaan panostaa. Nykyään
Berner Oy on yritysostojen, edustuksien ja oman tuotannon ansiosta
moniala­konserni, joka satsaa vahvasti laatuun ja tuotekehitykseen.

Avajaisissa Bernerin johto kiitti kunnan suhtautumista myönteiseksi yri-
tyksen hankkeeseen, joka maksoi kaikkiaan 15 miljoonaa euroa. Kunta-
laiset rahoittivat sitä 5 milj.eurolla. Paikalla avajai­sissa oli myös työ-
ministeri Ihalainen, joka kertoi harvoin saavansa osallistua uuden tuo-
tannon juhlalli­suuksiin. Kehitys on viime aikoina ollut aivan päinvastai-
nen: 100 000 teollista työpaikkaa on kadonnut lyhyessä ajassa. Bernerin
arvot työ, rehellisyys ja ihminen käyvät malliksi muille­kin.

Mutta, mutta. Miksi yritykset haluavat kunnilta rahaa? Kuntien rahat ovat
suurimmaksi osaksi veronmaksajilta peräisin. Eikö yritysten luontaisin lii-
kekumppani pitäisi olla pankki? Varmaan onkin, mutta rahoitusta tarvitaan
nykyään monelta taholta. Ja kunnilla on huoli alueensa työlli­syydestä.
Moni muukin ottaisi mielihyvin vastaan vakavaraisen kasvuyhtiön. Karja-
lohjakin, Lohjan luoteisnurkassa.

KERTTU KERÄNEN

JO JOUTUI ARMAS AIKA. Länsi-Uusimaa 4.4.2014

Suvivirsi, osa koulujen kevätperinnettä, on taas uhattuna. Vapaa-ajattelijat

tekivät kantelun koulujen uskonnollisista tilaisuuksista apulaisoikeuskansleri

Mikko Puumalaiselle. Puumalainen pitääkin vakaumuksen sisältäviä tilaisuuk-

sia kouluissa uskonnonvapaus- ja ihmisoikeusongelmana.

Vastakkain ovat kulttuuriperinnön vaaliminen ja laillisuusvalvonta. Uhanalai-

seksi joutunut Suvi­virsi on enemmän kulttuuriperintöä kuin uskontoa, eikä

yksi virsi tee tilaisuudesta uskonnollista. Siinä ylistetään luonnon kauneutta

ja kevään tuloa pitkän talven jälkeen. Jos Suvivirren veisuu lopetetaan, kou-

lujen kevätjuhlan tunnelma muuttuu. Suuri osa opettajista ja kansalaisista

on säilyttämisen kannalla, jopa Suomen muslimiyhteisö on ilmoittanut, ettei

Suvivirsi ole heille ongelma. (Miehelleni ja minullekaan ei ollut ongelma, kun
muutama vuosi sitten Gambiassa kumarsimme Ramadanin päätösjuhlassa
3000 muslimin joukossa Mekkaan päin, moneen kertaan.)

 

Kulttuuri ja perinteet muuttuvat. Laulutekstejäkin voidaan tarvittaessa
uudistaa. Kun Neuvostoliitto romahti 1990, käytössä oli Sergei Mihailkovin
sanoittama Neuvostoliitto-hymni, joka ei sopinut uuteen tilanteeseen.
Vuonna 2000 hymni otettiin uudelleen käyttöön Venäjän federaation kan-
sal­lislauluna Mihailkovin kirjoittamin uusin sanoin. Toisinkin voi käydä:
ranskalaiset ovat monta kertaa puuhanneet Marseljeesin sanoittamista
paremmin nykyaikaan sopivaksi, turhaan. Sitä lau­letaan yhä perustuslain
mukaisesti 1700-luvun muodossa. Suvivirsi on harmiton ja kaunis siihen
verrattuna, ja parin sanan muutoksella toiseen ja kolmanteen säkeistöön
siitä tulee neutraali.

 

Koulujen uskonnonopetus on ollut tunnustuksetonta jo vuodesta 2002,
ja joulukirkko on ollut kaikille vapaaehtoista jo vuodesta 2002. Aamun-
avauksien uskonnollisuus riippuu opettajasta. Niiden sisältö voisi olla
tapakasvatusta, pohdintaa arvoista, suvaitsevaisuudesta tai hyveistä,
jotka eivät ole kristittyjen keksintöä vaan yleismaailmallisia. Koulun tär-
keyttä näiden välittäjänä lapsille ei voi korostaa liikaa.

 

Kantelun logiikan mukaan ja samoin perustein pitäisi poistaa uskonnollisuus

myös armeijasta. Sotilasvalan sanamuoto on vuodelta 1918 pienin muutoksin,

ja se on kaikille uskontokunnille sama. Korkeat virkamiehet vannovat tuoma-

rinvalan tai virkavalan. Uskonnottomat antavat vakuutuksen. Oikeussaleissa

luvataan käsi raamatulla puhua totta.

Ihminen kastetaan, vihitään ja haudataan useimmiten kristillisin menoin.

Kastettaessa kummit ja vanhemmat antavat lupauksen kasvattaa lapsi kris-

tilliseen uskoon. Avioliittoon vihittäessä puolisot lupaavat seurakunnan ja

jumalan kasvojen edessä tukea toisiaan niin vasta- kuin myötämäessä. Vai-

najat voi haudata ilman kristillisiä menoja, mutta mistä lohdutus omaisille?

 

Jos me itse, vapaa-ajattelijoiden säikyttäminä, alamme puhdistaa suoma-

laista yhteiskuntaa kaikesta kristillis-länsimaisesta kulttuurista, joudumme

ojasta allikkoon. Järki ja suvaitsevaisuus eivät ole kiellettyjä.

Perustuslakivaliokunta käsittelee kanteluasiaa lähiaikoina. Sen jälkeen ope-
tushallitus saanee keho­tuksen valmistella uudet ohjeet koulujen uskonnolli-
sista tilaisuuksista.

 

KERTTU KERÄNEN