Karjalohjan terveysaseman puolustus
Lähetin 24.9.2015 Lohjan kaupunginhallituksen ja –valtuuston jäsenille sekä
kaupunginjohtajille kirjeen Karjalohjan terveysaseman säilyttämisen puolesta. Seuraavassa
ko. kirje päivitettynä:
Kävin Karjalohjan terveysasemalla puutiaisen hyökättyä kimppuuni. Minut otettiin
ystävällisesti vastaan ja sain ohjeet, vaikka olen kesäasukas. Kesäasukkaita ei
ole aina otettu vastaan.
Seuraavaksi kyselin terveysaseman käytöstä. Olin tehnyt valmiiksi listan
mahdollisista käyttäjäryhmistä ja täydensin sen vastauksilla. Kysely jäi
tasolle käyttääkö vai ei ja jos käyttää niin kuinka usein, koska odotushuone oli täynnä ja
henkilökunta melko kiireinen.
Käyttäjien suunnasta katsottuna säilyttäminen on välttämätöntä ja perusteet
tulivat entistä korostetummin esille:
1) Karjalohjalla on useita kehitysvammaisten perhe- ja hoitokoteja: Eino
Raunion Säätiön Pipolakoti, Toivo ja Rauha ry:n Sarion perhekoti ja Ojalan
perhekoti, Vammaiskotisäätiön Pukkilan toimintakeskus ja Johanneskartano, ja
kaikki nämä käyttävät terveysaseman palveluja usein. Alzheimerpotilaita hoitava
Apilaniitty käyttää erityislääkäreitä.
Näissä hoitokodeissa on autisteja, dementikkoja, CP-vammaisia,
syömishäiriöisiä jne. jotka tarvitsevat sairauksiensa hoidon lisäksi muutakin
erityskohtelua. Esim. vakituinen, potilaan tunteva lääkäri on tarpeen.
Terveysasemalla käynnit voivat olla saattajallekin haaste puhumattakaan
potilaiden kuljettamisista Lohjalle. Näitä potilaita on 90.
2) Eläkeläisten (ikärajana keskimääräinen eläköitymisikä 60v) osuus väestöstä
kasvaa ja iän myötä myös autottomuus lisääntyy. Yli 60-vuotiaita oli Karjalohjalla tilastokeskuksen mukaan 31.12.2014 oli
488.
3) Alle kouluikäisiä, 0-6 vuotaita, oli saman tilaston mukaan 98.
Peruskoulun oppilaita oli 74 ja vapaan
kyläkoulun oppilaita 80, yhteensä 252.
4) Tupalan tehostetun palvelun toimintayksikön, Kotolan ryhmäkodin ja kaupungin Koivu
ja tähti vuokra-asuntojen asukkaiden määrä on 37.
5) On myös huomattava, että kaikki työssäkäyvät eivät ole työterveyshuollon
piirissä. Työttömät ja oikeastaan kaikki asukkaat voivat olla terveysaseman
käyttäjiä.
6) Kesäasukkaiden akuutit vammat ym. hoidetaan. Kesäasukkaat
moninkertaistavat kesäisin asukasmäärän, joka toki koko ajan vaihtelee, mutta
terveysaseman pitäminen kokonaan kiinni kesäaikaan on outoa.
7) Pakolaisten /turvapaikan hakijoiden määrä ei ole vielä tiedossa.
8) Karjalohjan väkiluku oli 1450, ja em. erityisryhmien väestömäärä 857.
---------
Kuntaliitoksen jälkeen me karjalohjalaiset olemme joutunet käyttämään
suunnattomasti aikaa ja energiaa palvelujemme puolustamiseen. Lohjan taholta meitä
on uhannut jatkuvasti jonkin palvelun, koulun, kirjaston, nuorisotalon ja nyt
terveysaseman lopetus. Esimerkki palvelun merkittävästä huononnuksesta on
Tupalan murheellinen ruokasähly.
Asukkaille on tullut käsitys, ettei Lohjan kaupunki PYSTY tai halua
huolehtia karjalohjalaisten peruspalveluista. Kuitenkin terveysasema on
kuntalaisten palveluista tärkein. Lopettamisen taloudellisia hyötyjä ole
pystytty osoittamaan ja voi olla, että vaikutukset nähdään vasta sitten, kun
vahinko on jo tapahtunut. Kaiken lisäksi hyödyt (€) todella saattavat olla
olemattomat (vain lääkärin matkakulut?).
Olisi otettava huomioon, että 30 km:n matka Lohjalle on kyläläisille
haastava ja ehkä mahdotonkin.
Kannattaisiko lopetussuunnitelma panna hyllylle, kunnes valtion SOTE-ratkaisu
valmistuu ja kun tiedetään pakolaisten määrä. Tämä ei saa olla virkamiesten
päättämä läpihuutojuttu kaupunginhallituksessa eikä -valtuustossa.
Karjalohjan terveysasemaa ei saa sulkea. Me tarvitsemme sitä. Se on meidän.
Kerttu Keränen
kesäasukas, mahdollinen paluumuuttaja
