LEIKATAANPA YRITYSTUISTAKIN. Länsi-Uusimaa 6.9.2013

Kolme vuotta sitten Jorma Ollilan löytö Stephen Elop tuli Suomeen 
johtamaan Nokiaa uuteen nousuun. Nousua ei tullut, mutta silti 
Microsoft osti Nokian matkapuhelintoimin­not. Olihan sitä odotettu, 
mutta ei vielä, Tuliko Elop Nokian johtajaksi juuri tätä kauppaa var­-
ten? Tiedotustilaisuu­dessa  Elop, Suomen parhaiten palkattu yritys-
joh­taja, esiintyikin jo Microsoftin tulevana johtajana.

Melkein missä tahansa maailman takapajulassakin keskustelukumppani 

tietää Suomen heti, aha, Nokia-Nokia! Ja usein vielä kaivaa taskustaan 

Nokian kännykän. Vasta sitten muistetaan Räikkö­nen. Ja miten onkaan 

mieltä lämmittänyt Nokia-mainos Connecting People hotellien TV:ssä tai 

pylväsmainos kadulla. Tuntuu haikealta, kun Nokia-brändi poistuu ja sekä 

Nokia että Lumia nimet katoavat puhelimista.

Jäihän meille kuitenkin peruspuhelimien valmistus, verkot ja patentit. 

Microsoft lupasi perustaa datakeskuksen Suomeen. Työllisyysvaikutuksista 

ei kuitenkaan ole varmaa tietoa. Koko kaupan onnistuneisuuskin nähdään 

vasta aikojen päästä.

Helsingin Sanomien mukaan Suomi tukee yrityksiä lähes 4.8 miljardilla eu-
rolla. Tekesin kautta annetaan avustuksia vuodessa noin miljardi euroa. 
Vuosien mittaan Nokia kuittasi isot rahat jaettavista yritystuista. Viime 
vuonna pelkästään Tekes myönsi Nokialle tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-
avustuksia 8,6 miljoonaa euroa ja Nokia Siemens Networks Oy:lle 5 miljoo-
naa euroa. Tukea on jaettu monista tuuteista vuosikausia. Microsoftia ei 
vielä ole näkynyt Tekesin listalla. Milloin saadaan jonkinlainen tukirekisteri?

Tukirahaa, lainoja ja takauksia jakavat myös Finnvera Oyj, Sitra, Suomen 

Akatemia. Ely-keskukset jakavat EU:n rakenne­rahastorahaa. Valtio myöntää 

verohelpotuksia ja muita porkkanoita. Kunnat antavat tontteja, ehkä laino-

ja ja suoraa pientä tukeakin. Joskus riittää elinkeinoasiamiehen puolto.

Tukien tehottomuudesta on julkaistu useita tutkimuksia. Ilkka Ylhäisen väi-

töskirjassa tutkittiin Finnveran tukia. Monista yrityksistä oli tullut tukiriip-

puvaisia kanta-asiakkaita. Etlan ja myös TEM:n tutkimukset kertovat samaa; 

vain alle puolet tukirahoista oli tehokasta ja valtaosa hukkaan heitettyä rahaa.

Kyseessä ovat veronmaksajien rahat. Valtion tuloista suurin osa tulee tulo- 

ja omaisuusveroista sekä alvista. Ollila itse ja monet muut ovat sanoneet, 

että tuet vääristävät kilpailua. Mielenkiintoinen laskelma on, että jos kaikki 

yritystuet poistettaisiin, niin yhteisövero voisi olla alle prosentin.

Tämän vuoden budjettiriihessä piti yritystukia perata. Toisin kävi, tuet sen 

kun kasvavat. Katseet kääntyvät silti valtiovarainministeriön valtiosihteeriin 

Martti Hetemäkeen. Hänkin on todennut yritysten verotuet ja muut porkka-

nat luvattoman tehottomiksi. Yritysveron laskeminen ehkä luo  pohjaa tuki-

viidakon karsimiselle.

Ja miksi ulkomaisia yrityksiä tuetaan? Esimerkiksi virolaisvarustamo Tallink 

Silja Oy on saanut yritystukea Suomesta vuosina 2000-11 yli 75 miljoonaa eu-

roa, ja maksoi keväällä omistajilleen Viron historian suurimmat osingot (Ta-

loussanomat 24.4.2013). Nyt on Guggenheimin taidemuseo­kin tulossa apa-
jille. Se on yksityinen yritys, joka pitäisi lopettaa toiminta, jos se ei kanna-
ta. Niin toimii markkinatalous. Tuet pois isoilta yrityksiltä, jätettäköön vaik-
ka pelkkä startti­raha aloittaville.

Veronmaksaja voi yrittää vaikuttaa allekirjoittamalla vireillä oleva kansalais-

aloite yritystukien poistamiseksi. Ja voisiko tukipapereihin edes lisätä ehdon takaisinmaksusta, jos yritys lähteekin ulkomaille? Jos yritys kouluttaa jonkun avainhenkilönsä, tämä joutuu sitoutumaan työpaikkaansa pariksi vuodeksi.

KERTTU KERÄNEN