LUONNON LAKI. Länsi-Uusimaa 1.7.2011

Seurasin huhtikuulta saakka nettikameroista kalasääskien eli sääksien
saapumista sekä Hailuodon että Seilin pesille. Ensin tuli merikotka Seilin
pesälle ja otaksuin, että pesäpaikasta tulee sääksien kanssa taistelu
edellisen kevään tapaan. Lienee tapahtunut sopuratkaisu, koska sääksi-
pari ryhtyi pesänkohennukseen eikä kotkia enää näkynyt. Hailuodon
kamera käynnistettiin 8.4. Sielläkin kävi useampia katsojia, ennen
kuin viimevuotinen ärhäkkä sääksipari valtasi sen 24.4.

Sitten alkoikin seuranta montako munaa saavat aikaiseksi ja milloin ne
kuoriutuvat. Hailuodon ensimmäinen muna ilmaantui 28.4., sitten toinen,
kolmas ja vielä parin päivän viiveellä neljäs. Seilin munien lukumäärästä
ei saanut selkoa ennen kuin poikaset kuoriutuivat ja näkyivät kunnolla.
Niitä on kolme ja poikaset varttuvat silmissä. Välillä on sekä uros- että
emolintu yhtä aikaa pesällä ruokintahommissa.

Hailuodon neljättä poikasta näki harvoin, aina se oli toisten takana tai
alinna pesä-kuopassa. Kerran seurasin hyvän tovin ruokintatuokiota. Kolme
isompaa oli rivissä emon lähellä ja kukin sai vuorol­laan suupalan sitä
mukaa kun emo repi isälinnun tuomaa lohta tai siikaa kappaleiksi. Pienin
poikasista yritti kurkotella toisten takaa osingolle, mutta sillä ei ollut
mitään mahdollisuuksia. Eikä emo antanut sille palaakaan toisten yli.

Aamuin illoin kävin tietokoneella katsomassa, miten perhe jakselee.
Kahteen päivään poikasta ei näkynyt lainkaan. Lopulta pesäuutisissa
mainittiin lyhyesti, että neljäs poikanen oli menehtynyt. Pari muutakin
lintuharrastajaa oli seurannut tragedian kehittymistä, mutta kukaan ei
ollut nähnyt, mitä oikeastaan tapahtui. Selvää oli, että poikanen oli
kuollut nälkään, mutta kippasiko emo sen laidan yli ja ennen vai jälkeen
menehtymisen, vai söivätkö ne sen. Eivät syö omiaan, sanoi Mies, joka on
perillä tällaisista asioista. Petolinnuilla vain on tapana kasvattaa poika-
sista vain elin­kelpoisimmat, se on Luonnon Laki. Toisen tahon mukaan
esimerkiksi pöllönpesässä menehtynyt poikanen voi joutua toisten
ravinnoksi.

Television luonto-ohjelmat olisivat aivan mainioita lasten ohjelmia, ellei
niissä esitettäisi niin huolellisesti tätä Luonnon Lain toteutumista. Esimer-
kiksi ensin näytetään, miten suloisia leijonan­pennut ovat ja miten hellästi
emo niistä huolehtii. Sitten yhtäkkiä, varoittamatta, menossa on säälimätön
gasellijahti. Kamera suorastaan piehtaroi aiheella, zoomaa lähikuviksi
heti kun viimeisiä henkosiaan vetelevää suloista gasellia jo revitään kap-
paleiksi. Aikuinenkin järkyttyy pikkulapsista puhumattakaan. Saaliiksi
jäävät useimmiten heikot ja elinkelvottomat yksilöt, valistaa Mies.

Olemme etääntyneet luonnosta ja tosielämästä. Omankin ravintomme
saamiseksi jonkun muun on tehtävä raaka työ. Vuosisatoja sitten ihminen
metsästi ihan eri mittakaavassa kuin nyt, mutta sit­temmin ihminen oppi
kasvattamaan paistinsa ja pihvinsä navetoissa, sikaloissa ja kanaloissa.
Aikanaan sitten soitetaan auto hakemaan teuraseläimet. Kaupassa emme
enää juurikaan ajattele lihan alkuperää, teurastusta ja muita lopputoimia,
emmekä halua tietääkään. Ruokahaluhan siinä menisi.

Ihminen on ainoa elollinen olento, joka tappaa omaa lajiaan, ei kuiten-
kaan syödäkseen. Kanniba­lismi on kautta historian ollut erittäin harvinaista. 
Sodissa on tapettu miljoonia ihmisiä eikä muutosta näytä tulevan. Tänäänkin
ihmiset tappavat toisiaan, omaa lajiaan, Libyassa, Syyriassa ja monessa
muussa paikassa, jopa Euroopassa.

Se ei kylläkään ole Luonnon Laki?

KERTTU KERÄNEN

HÄRJÄNVATSA MAAILMANKARTALLE. Länsi-Uusimaa 18.6.2011

Uudenmaan maakuntakaavan luonnos on saatu näytille. Sen on valmistanut Uudenmaan liitto, jolla on aluelainsäädäntöön perustuva viranomaisen asema. Maakunnan liitot syntyivät, kun väliportaan­hallintoa muutettiin 1993 lopettamalla lääninhallitusten suunnitteluosastot, ja maakunta- ja seutu­kaavaliitot yhdistettiin. Maakunnan liitoilla on kaksi päätehtävää, lakisääteinen aluekehitysvastuu ja maakuntakaavan laatiminen. Se on perintöä seutukaavaliittojen ajoilta rakennuslakiin perustuneesta seutukaavoituksesta. Aikaisemmin liitot olivat kansan mielestä turhanaikaisia isäntien herraseuroja. Esimerkiksi Joni Skiftesvik on kirjoittanut riemastuttavan novellin seutukaavaliiton miesten matkasta Brysseliin.

Ympäristöministeriö vahvistaa maakuntakaavat. Maankäytön suunnittelujärjestelmässä kaavojen arvojärjestys on maakuntakaava - yleiskaava – asemakaava. Maakuntakaava on kaavoista yleis­piirteisin. Tärkeä merkitys maakuntakaavalla on yhdyskuntarakenteen periaatteiden määrittelyssä, yli kuntarajojen menevien suurien liikenneväylien ym. linjaamisessa ja suurten kauppakeskusten aluevarauksissa.

Koska maakuntakaavasta tulee lainvoimainen ja sitä tullaan käyttämään muun päätöksenteon mm. rakennuslupien pohjana, sen merkintöihin kannattaa suhtautua vakavasti. Suurten linjausten lisäksi kaavassa on myös merkinnät kylistä. Kyliä on kahdenlaisia, maakunnallisesti merkittäviä kyliä ja paikallisesti merkittäviä (eroa karttamerkinnässä ei näkynyt). Paikallisesti merkittäviin kyliinkin voi kunnan kaavoituksessa ja lupahallinnossa suunnata hajarakentamista, mutta määrältään sen tulee olla merkittävästi vähäisempää kuin maakunnallisesti merkittävissä kylissä. Tämähän merkitsee asutuksen ohjaamista keskuksiin haja-asutusalueiden asemesta. Jos kylämerkintää ei ole lainkaan, rakennus- ym. luvat on helppo torjua kokonaan.

 Karjalohjalla poistettavia kylämerkintöjä on kaksi, Härjänvatsa ja Särkiä. Karttaa katsoen asia ei selity, eikä väkimääräkään antane aihetta, kun maakuntien raja-alueilla alle 300 asukasta riittää. Joukkoliikennekin toimii. Härjänvatsa oli talojen lukumäärän mukaan Karjalohjan suurin kylä jo 1800-luvulla. Kiertoajelulla kylällä saattoi havaita pitkiä postilaatikkorivistöjä ja uusia komeita omakotitaloja, kasvua siis näytti olevan.

Asutuksen keskittämisen taustalla on pyrkimys kustannustehokkuuteen. Palvelujen ja infrastruk­tuurin rakentaminen haja-asutusalueelle tulee kalliiksi. Kaupunki – maaseutu -kustannuslaskelmia on tehty aikaisemminkin. Tekn.tri Paavo Littow teki 1980-luvulla selvityksen, jonka päätulema oli, että yhdyskuntakustannukset haja-asutusalueella ovat edullisemmat kuin kaupungeissa. Ajat olivat silloin toiset, pitihän siihen aikaan vielä rakentaa teitä ja vetää puhelin- ja sähköjohtoja parin kolmen talon takia vaikka kauas korpeen, ja aluepoliittisista syistä vedettiinkin. Kaupungissa tonttimaa oli ja on arvokasta ja se varmaan kallisti laskelmat maaseudun hyväksi.

Karjalohjan sijainti maakunnan rajalla ja kolmenkymmenen kilometrin päässä järven takana olevasta Lohjan keskustasta on hankala, joten kaikkia huononnuksia kannattaa torjua kaksin käsin, vaikka allekirjoittamalla adressi: Härjänvatsan eikä Särkiän kylämerkintöjä ei saa poistaa.

Maakuntakaavassa voidaan antaa myös suojelumääräyksiä. Pukkilanharjun suojelu olisi tärkeä, vaikka sitä jo nyt koskisikin yleinen harjujensuojeluohjelma. Muutenhan se tontti tontilta nakerre­taan kuntalaisten ulottumattomiin. Toivottavasti harjusta on merkintä jo vanhassa kaavassa.

KERTTU KERÄNEN
-------------------
Seuraava kommentti siirretty L-U:n verkkoversiosta  (5.5.2012):

Kommentoisin Härjänvatsan nimen alkuperästä: ollessani lapsi kuuntelin tarkkaan vanhojen taattojen pirttipuheita ja sivuttiin siellä "härjänvatsaakin". Sanan alkuperä oli vanhojen mukaan ärja, joka ei tarkoita härkää vaan tarkoittaa hiekkaista maata ja niillä seuduin oli ollut samanniminen talokin jonka pellot hiekkamaata ja talon nimi olisi vääntynyt myös muotoon Härja? Vatta ei tarkoittanut ollenkaan minkään eläimen vatsaa vaan vettä, kirkasvetistä lähdettä. Vanhojen mukaan nimi siis tarkoitti suurinpiirtein hiekkaisesta maasta nousevaa vettä, ehkä pohjavettä? Taatat ovat viruneet maanraossa jo liki kuusikymmentä vuotta, mutta tällaisen jutustelun muistan kuulleeni ja olisi mukava tietää onkokellään muulla samanlaista kansantietoa?

pienipata (nimimerkki)

Helatorstaina

Rakkaat lukijat!

Kävin vilkaIsemassa lukijatilastojani, viime kuussa kävijöitä oli 152 eli alusta lähtien 570. Hauskaa. Olisi vain kiva tietää keitä lukijat ovat, olenhan loppujen lopuksi antanut blogini osoitteen melko harvoille.

Huomisen perjantain Länsi-Uusimaassa ei ole kolumniani, eikä siis täälläkään. Lehti ei ilmesty Helatorstain vuoksi. Aiheita muhii mielessäni kuitenkin, esimerkiksi valtion tuottavuus-ohjelma, valtion alueellistamistouhut ym.

HAUSKAA HELATORSTAITA!