BART SIMPSON, VASENKÄTINEN

 

Jos olet oikeakätinen, koetapa heittää tikkaa vasemmalla! Saat pienen

aavistuksen vasenkätisyyden merkityksestä. Leikki on leikkiä, mutta

vasenkätisyydestä koituu monenmoista pikkuharmia maailmassa, joka

on suunniteltu oikeakätisille, kuten nokallisesta kauhasta tai purkin-

avaajasta. Kymmenen prosenttia ihmisistä on vasenkätisiä.

 

Vasenkätisyyttä on pidetty kautta aikojen epänormaalina ja huonou-

den merkkinä. Koulussa lapsia on yritetty pakottaa oikeakätisiksi esi-

merkiksi paketoimalla vasen käsi, sitomalla sormet yhteen tai paksun

kintaan käytöllä. 60-luvulle tultaessa keinot olivat jo jääneet pois,

korkeintaan huomau­tettiin lusikan pitämisestä ”väärässä” kädessä.

Vasenkätisyyttä ei enää pidetä vikana vaan erilai­suutena. Silti voi

olla tarpeen seurata, onko pienen koululaisen vasenkätisyys huomi-

oitu?

 

Nykyään kahden hengen pulpeteista on luovuttu, niissä vasen- ja oi-

keakätinen tökkivät toisiaan kyynärpäillä. Vasenkätisen kannattaa

olla pöydässä oikeakätisen vasemmalla puolella. Onko koulussa sak-

set vasenkätisille? Tavalliset sakset satuttavat eikä leikkausjälki ole

sitä mitä pitäisi. Käsitöissä ja urheilussa vasenkätisellä voi olla vai-

keaa. Jos opastat lasta kutomaan tai virkkaamaan, istu häntä vasta-

päätä ja opeta näyttäen. Kirjoitettaessa syntyy vähemmän sotkua,

jos paperi kään­netään 30-45 astetta myötäpäivään ja pidetään kättä

tekstin alapuolella. Ihmisen kätisyyttä ei voi muuttaa sen jälkeen,

kun käsien motoriikka on rakentunut. Oikean käden käyttöä voi kui-

tenkin harjoitella, esimerkkinä vasenkätinen pojanpoikani soittaa

oikeakätisesti veto­pasuunaa.

 

Vasenkätisille on erittäin tärkeää itsetunnon kehittyminen, luotta-

mus omaan itseen, että on hyvä. Hankittu itsetunto syntyy omista

kokemuksista, onnistumisen tunteista, kannustavasta palautteesta

mutta myös pettymyksistä. Annettu itsetunto taas syntyy vanhem-

pien hoivasta ja rakkaudesta ilman, että lapsi itse tekee sen eteen

mitään. Koulunkäyntiäkin edistää opettajan suhtautuminen vasen-

käti­siin oppilaisiin ymmärtäen ja kannustaen.

 

Vasenkätisyyttä on tutkittu jo pitkään, mutta tarkkaa selkoa siitä,

mistä vasenkätisyys johtuu, ei vielä ole. Todennäköisesti syynä

ovat monimutkaiset yhteydet geenien ja ympäristön välillä ja en-

nen kaikkea ilmiöllä on selvä yhteys aivojen toimintoihin. Oikea

aivolohko on luovuuden ja tunne-elämän keskus ja vasen järjen

ja logiikan, mutta ne toimivat yhteistyössä. Aivolohkojen toimin-

nallisia eroja ja pitkälle meneviä päätelmiä ihmisten luokittele-

miseksi on parasta välttää.

 

Oikeakätisillä vanhemmilla voi olla vasenkätinen lapsi, ja kahden

vasenkätisen lapsi voi hyvinkin olla oikeakätinen. Vasenkätisyyttä

esiintyy kaikkialla ja hieman enemmän miehillä kuin naisilla.

Vasenkätiset ovat taiteellisia, hyviä urheilijoita ja johtajia.

Luettelot vasenkätisistä julkisuuden henkilöistä ovat kovin mies-

voittoiset. Niillä on kuitenkin merkitystä esimerkkeinä onnistu-

misista, kuten Bill Gates.

 

Eturivin vasenkätisten taiteilijoiden luettelo on loputon, esim.:

Leonardo da Vinci, Michelangelo, Rafaello, Picasso, Bach, Beet-

hoven, Mozart, Kaija Saariaho. Moni taiteilija on molempikätinen.

Huippu-urheilijoista mainitta­koon Pelé, Rafael Nadar, Jari Kurri,

Jarkko Nieminen jne. Ten­nik­sessä on etua vasenkätisyydestä,

koska vastustajilla voi olla vaikeata löytää harjoitusvas­tustajia.

Ja nyrkkeilyssä vasen suora voi yllättää.

 

Huomattavan moni Yhdysvaltain presidentti on vasenkätinen,

ainakin Obama, isä-Bush, Clinton, Reagan, Kennedy, Ford, Truman,

Franklin, Hoover. Johtajakaartia ovat myös Napoleon, Elizabeth II

ja Fidel Castro.

 

Mutta miksi ihmeessä Bart Simpson ja Kermit ovat vasenkätisiä?

 

KERTTU KERÄNEN

 

IDEAGENERAATTORI PYÖRÄHTI TAAS. Länsi-Uusimaa 11.8.2012

Ideageneraattori pyörähti taas  

Länsi-Uusimaassa oli suunnilleen vuosi sitten huolestunut kirjoitus Karja-

lohjan koulun uimarannan kunnosta. Rantatöyräällä olevien mäntyjen

juuret olivat suureksi osaksi paljaana ja rankat sateet juoksuttivat maa-

ainesta lisää hietikolle ja veteen saakka. Vuosien mittaan tilanne on pa-

hentunut ja varmaan pahenee entisestään, kun sateista ei tänäkään ke-

sänä näytä tulevan loppua.

Mielikuvani mukaan kunnassa on ollut työryhmä pohtimassa, mitä uima-

rannalle pitäisi tehdä, mutta mitään ei ole kuulunut. Nyt kunnan väki

lienee vielä lomalla, mutta ideageneraattorin pyörähdettyä päässäni eh-

dottaisin, että rantatöyrästä myötäilemään rakennettaisiin kivipenger,

jonka taakse jäävät puiden juuret voisi myös suojata maa-aineksella.

Kiviaidan ja veden väliin jäisi lähes kolme metrin leveydeltä hiekkarantaa.

Kiviaita voisi olla kaareva, polveileva, muodostaen loivia looseja. Jos ki-

vet olisivat pieniä, aita pitäisi vahvistaa betonilla. Muutoin kivet päätyvät

lasten hiekkalinnojen vahvistukseksi. Nähdäk­seni tuommoisia 40-senttisiä

kanttiinsa kiviä tarvittaisiin pari kerrosta ehkä 60 metrin matkalle. Polvei-

levan muodon idea on jäänyt mieleeni Gaudin Parc Qüellista Barcelonassa,

mutta vain muo­to. Gaudin aidathan on päällystetty erivärisillä mosaiikki-

palasilla. Pengerrysesimerkkejä löytyy toki lähempääkin, esimerkiksi Mus-

tikka­maan uimaranta mäntyineen Helsingissä on suojattu juuri kiveyksellä.

Ja toisaalta, kiviaitojen rakentamisesta on näyttöä Karjalohjan harjun rin-

teessä melkein joka tontilla. Eikä niitä kiviä ole hakattu muotoon, vaan

käytetty semmoisenaan. Sitä paitsi graniitti ja gneissi ovat kumpikin kau-

niita kivilajeja.

Kysymys on myös siitä, saako kiveä ottaa ja mistä. Uuden paloaseman ra-

kennustyömaalta näyttäisi löytyvän runsaasti ylimää­räistä maa-ainesta,

muun muassa juuri isoja kiviä. Joutaisiko sieltä kiviä ainakin hyväksi aluksi,

vai onko niille suunniteltu muuta käyttöä? Kuljetus pitäisi myös järjestää,

mutta ei millään isolla maansiirtokoneella eikä kuorma-autollakaan. Nii-

den kulku harjun poikki on torjuttava kerta kaikkiaan, nyt ja aina.

Ainakin yhdet portaat pitäisi rakentaa. Niiden pitäisi tietysti olla kiinteät

ja tukevat. Ja sitten on tuhannen taalan kysymys: löytyisikö talkooväkeä?

Vielä 1960-luvulle saakka oli tapana, että kirkonkylän miehet rakensivat

talkoilla kunnan ”kivirantaan” aina alkukesästä laiturin. Sitä käy­tettiin

venelaiturina, lapset kävivät pohjan terävistä kivistä huolimatta siitä uimas-

sakin, mutta ennen kaikkea sitä käytettiin ahkerasti matonpesuun ja pyyk-

kien huuhteluun. Siihen aikaan vielä äitien pyykki­padat höyrysivät rannoilla.

Nyt on kaikenlainen pyykinpesu kielletty Puujärvessä vesien säilymiseksi

puhtaana ja se on hieno asia. Talkoohenkeä on Karjalohjalta löytynyt ihan

äsket­täinkin: vanhan tiilitehtaan kunnostus on edennyt hyvän loikan.

Uimarannasta vielä. Ei olisi pahitteeksi, jos rannassa olisi myös hyppypont-

tooni tai vastaava, sekä jonkinlainen systeemi  kenkien saamiseksi jalkaan

hiekattomina. Venelaituria ei mielestäni tarvita, sen sijaan sellaisen voisi

rakentaa kirkkojen luokse kunnan rantaan, vai tulisiko siitä liikaa liiken­net.

tä lasi- ja kivikirkkojen väliin?  Veneilijöiden ei tällöin tarvitsisi jättää ve-

nettään kummallekaan uimarannalle. - Mutta ensin pengerrys koulun ran-

taan, mieluummin ennen kuin Karjalohja liitetään Lohjaan. Luulenpa, et-

teivät ideageneraattorin kirskahdukset kuulu Lohjalle asti kovin helposti.

KERTTU KERÄNEN