FRANCHISE-HOIVAA VANHUKSILLE. Länsi-Uusimaa 22.3.2013

Monilla on käsitys, että vanhukset hoidetaan kokonaan yhteisistä verovaroista.

Nykyään jokainen saa jo jonkinlaista eläkettä, on kenties säästöjäkin tai myytävää

omaisuutta, eli vanhus maksaa tarvitsemiaan palveluja niin pitkälle kuin omia

rahoja riittää.

Seniorikansalaiset osallistuvat monin tavoin yhteiskunnan toimintoihin. On harras-

tuksia ja vapaaeh­toistoimintaa, kunnon ylläpitoa ja muita rientoja. Monet hoitavat

lapsenlapsiaan, virkkaavat ja kuto­vat, auttavat taloudellisestikin jos voivat. Isovan-

hemmat ovat pikemminkin auttajia kuin autettavia ja auttamistaakka omaisille

heistä tulee vasta vuosikymmenien päästä.

Avun tarve iän karttuessa kuitenkin kasvaa. Useimmat haluavat asua kotona niin

pitkään kuin mah­dollista. Sitä voidaan jatkaa omaishoitajan turvin, mutta omais-

hoidon tuestakin jo säästetään. Laki­sääteisiä vapaapäiviä ei aina toteuteta, vaikka

moni omaishoitaja olisi itsekin hoidon tarpeessa. Kar­mea esimerkki oli, kun puolisoaan

hoitanut ei huomannut oman tautinsa etenemistä ennen kuin oli myöhäistä.

Kotona asumista edistävät myös erilaiset kotipalvelut. Kaikki palvelut ja toimen-

piteet on hinnoiteltu erikseen, oli sitten kysymys kunnan tai yksityisestä kotiavusta.

Jos kaadut, ylösnostaminen maksaa, apteekissa, pankissa ja kaupassa käynti maksaa,

saunaan haku ja saunottaminen maksavat. Ja hin­noittelu on melko vapaata, palvelu-

asunnoissa tai kodissaan asuvan vanhuksen koko eläke kuluu eri­laisiin palvelumak-

suihin. Silti laadukkaan palvelun toteuttaminen vähenevillä resursseilla on vai­keaa.

Kunnat ovat yrittäneet säästää jopa ulkoistamalla kotiavun henkilökuntaa, tuloksena

pakkoyrittä­jyys, joka ei kunnolla elätä tekijäänsä. Suo siellä, vetelä täällä…

Lopulta edessä on muutto palvelutaloon tai vanhainkotiin. Kunta on demokraattisin

tapa järjestää palvelut, se on lähellä ihmistä ja ottaa paikalliset tarpeen huomioon.

Kuntien palvelutuotannosta 80% tehdään kuntien omana työnä. Myös yksityisiä hoiva-

palveluja on ollut jo pitkään. Jos yhden vanhuksen hoitaminen palvelutalossa maksaa

50 000 euroa vuodessa talosta ja laskutavasta riip­puen, ongelma onkin suuri. Miesten

keskieläke 2011 lopussa oli 1 610 euroa ja naisten 1 258 euroa. Vaikka kunta veisi

eläkkeen viimeistä senttiä myöten, kaikkia kustannuksia ei saada katetuksi. Aina silloin

tällöin kuulee tarinoita, joissa vanhusta on kehotettu myymään kotinsa hoitokustan-

nusten kattamiseksi.

Tuntuukin merkilliseltä, että ulkomaiset sijoittajat ovat tekemässä maihinnousua Suo-

meen. Suuret voitot hoiva-alalta tulevat vain kuorimalla kerma päältä, eli rajaamalla

asiakaspiiri kaikkein maksu­kykyisimpään asiakaskuntaan. Joukossa on varmaan vero-

paratiisiyhtiöitäkin. Esimerkiksi amerikka­laisella franchise-ketjulla Home Instead´illa on

toimintaa jo 15 eri maassa. Suomessa sillä on toi­mintaa Vantaalla ja Tampereella.

On varmistettava, että hoivayrittäjät ovat rehellisiä. Moni vanhus ei pysty pitämään

puoliaan eikä kaikilla ole omaisia. Sosiaalipalvelujen järjestäminen on luvanvaraista toi-

mintaa ja hoivalaissa tarkkaan määriteltyä. Yksityisen sosiaalipalvelujen tuottajan on

haettava lupa alueelliselta hallin­tovirastolta, joka arvioi, täyttääkö hakija lain edellyttä-

mät vaatimukset. Lisäksi kunnalla on ensi­sijainen vastuu valvonnasta. Uuden sosiaali-

ja terveydenhuollon järjestämislain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2015 ja kuntien

asema palvelujen järjestäjänä vahvistuu.

Mutta ennen kaikkea meillä jokaisella on vastuu vanhustemme hyvinvoinnista; välittä-

mistä ei saa jättää yhteiskunnalle.

KERTTU KERÄNEN

VIIKON NUMEROT. Länsi-Uusimaa 8.3.2013

Viikon numerot

Taas on luvassa jättipotti lotossa. Lottoan harvoin, ja vaikka nume-

roilla ei ole mitään väliä, valitsen ne huolellisesti. Toiset kyhäävät

rivit omista ja omaistensa syntymäajoista. Tällä kertaa napsin nume-

rot alkuviikon lehdistä.

Ensimmäiseksi osuu silmiin numero 23. Sen verran me suomalaiset 

heitämme vuodessa ruokaa roskiin henkeä kohti, jotkut vielä enem-

män, koska toisissa perheissä ollaan tarkkoja ja koira auttaa syömällä 

ruuantähteet. Luku 23 esiintyy myös valtion tutkimuskeskuksen johta-

jan Juhana Vartiai­sen ja kansanedustaja Osmo Soininvaaran nuorten 

työllistämiskeinojen lukumäärässä. He esittivät 23 ideaa kirjassa Lisää 

matalapalkkatyötä. Pääidea on, että nuorille maksettaisiin alhaisem-

paa palk­kaa, mutta samalla kevennettäisiin heidän verotustaan. Kaik-

kia heidän ehdotuksiaan ei kannata ohittaa, vaikka palkka-ale iän 

perusteella onkin väärin, suorastaan laiton. – Miksi muuten hallituk­sen 

tulevaisuusselvitystä ei tilattu Pekka Himasen sijasta valtion taloudel-

liselta tutkimuskeskuk­selta? Sehän tutkii myös tulevaisuuteen liittyviä 

asioita, esim. vientiteollisuuden kehitystä, globaalin kauppapolitiikan

ja ilmastopolitiikan skenaarioita jne. Vatt:n julkaisuluettelot ovat kun-

nioitusta herättäviä.  (23)

Toinen numero on liian suuri, 130, mutta jaetaan se kymmenellä. Ni-

mittäin 2011 syntyi 130 vauvaa synnytyssairaaloiden ulkopuolella, niistä 

lähes puolet matkalla. Synnytyssairaaloita on joko suljettu tai ne ovat 

jo alunperinkin sijainneet kaukana, pohjoisin on Rovaniemellä. Sairaa-

loiden ulkopuolel­la syntyneiden lasten kuolleisuus on kuusinkertainen. 

Yleensä kansalaisten turvallisuutta pyritään lisäämään monin tavoin, 

mutta äitien ja vauvojen turvallisuutta ei synnytysosastojen tai –sairaa-

loi­den lopettaminen lisää. Matka sairaalaan voi olla jopa 500 kilomet-

riä. Osa utsjokelaisista äideistä on keksinyt käydä synnyttämässä Nor-

jan puolella, eikä Norja edes laskuta siitä.  (13)

Uusin metropoliselvitys on esitelty kaksine vaihtoehtoineen. Suositum-

man vaihtoehdon mukaan metropoliin tulisi neljä kaupunkia: Helsinkiin 

liitettäisiin Sipoo, Espooseen Kirkkonummi ja Kau­niainen, Vantaa saisi 

Keravan ja puoli Tuusulaa, sekä pohjoispuolella yhdistetään Nurmijärvi, 

Hy­vinkää, Mäntsälä, Järvenpää, Pornainen ja puoli Tuusulaa. Metropoli-

hanke on Suomen mittakaavas­sa vähän outo: väkiluku riittäisi kyllä kes-

kikokoiseen metropoliin, mutta laskeuduttaessa Helsinki-Vantaan lento-

kentälle näyttää kuin laskeuduttaisiin metsään. Helsinki saa edelleen 

huolehtiakseen suurimman osan maahanmuuttajista, opiskelijoista, asun-

nottomista, työttömistä ja yksinhuoltajista. Jopa Helsingin parhaisiin lu-

kioihin voi tulla naapurikoulun asemesta. Myös työssäkäynti suuntautuu 

Helsinkiin, mutta verot kiikutetaan muualle. Ja onko Kauniaisten ole-

massaolon perusteena vain olo suurituloisimpien veroparatiisina? (4)

Uusi Lohja on jaettu kahdeksaan alueeseen ja aluetoimikunnat valittu. 

Karjalohjan aluetoimi­kuntaan valittiin 15 jäsentä. Toimikausi on valtuus-

tokauden mittainen. Toimikunnat järjestävät asukasiltoja ym. tilaisuuksia, 

joista asukkaiden kannanotot toimitetaan alueiden johtokuntaan. Koska 

lähidemokratia on tärkeä asia, lottoriviin otetaan numerot 8 ja 15.

Tällä viikolla tuli kuluneeksi 25 vuotta siitä, kun eri puolilla maata vihit-

tiin samanaikaisesti 94 nais­teologia papiksi. Vuosi oli 1988 ja nyt pappei-

na toimii jo 850 naista.  (25)

Ja sitten puolen sivun mainos Robin Hood-oopperasta: Liput alkaen 14 

euroa.

Lottorivini on val­mis: 4, 8, 13, 14, 15, 23, 25, ja koska se on nyt julkaistu, 

se on vietävä kioskille. Sen verran olen taikauskoinen

KERTTU KERÄNEN