MALJOJA JA MALJAPUHEITA. Länsi-Uusimaa 31.5.2014

 

Eurovaalit on käyty. Äänestysprosentti oli vaatimaton 40,5.  Ei ihme, sillä 85 %

eräänkin netti­kyselyn vastaajista ilmoitti, ettei tiedä, mitä mepit tekevät. Ei

kannata kohottaa maljaa eikä pitää puheita noin yleisesti. Jotkut voivat olla

tuloksesta tyytyväisiä ja jopa ylpeitä.

 

Pelottaa hieman äärioikeiston voitto ympäri Eurooppaa, erityisesti ranskalais-

ten vaalitulos. Ensimmäistä kertaa Ranskan historiassa suurin osa äänestäjistä

antoi äänensä äärioikeistolaiselle, Marine Le Penin johtamalle Front Nationale-

puolueelle. Puolue sai neljänneksen ranskalaisten äänistä ja 23 paikkaa parla-

menttiin, kun Ranskan meppien kokonaismäärä on 74. Puolue on erittäin EU-

vastainen ja muukalaisvihamielinen, rasistinen ja populistinen. Ei taida olla

maljan kohottamisen paikka.

Suomen Leijonat ylsivät lopulta Minskissä jääkiekon MM-kisojen hopeaan. Voit-

tokuja oli välillä tukossa. Kun Sveitsin joukkue vastoin odotuksia voitti otte-
lunsa Latvian kanssa, Suomi pääsi pelaamaan kultamitalista Venäjän kanssa.
Venäjä oli jo voittanut kaikki siihen mennessä pela­amaansa yhdeksän ottelua,
joten oishan se ollut komeeta, jos ne olisivat hävinneet edes viimeisen otte-
lunsa. Suomen peli kaatui valmentajan mukaan jäähyihin ja loppulukema oli
4-2. Hopeamitali on silti hieno saavutus. Kilistetään siis rinta rottingilla Lei-
jonille!

 

Isoja ihmisjoukkoja koskevista aiheista on helppo siirtyä pienempiin – ensim-

mäinen lapsenlap­semme saa tänään lauantaina ylioppilaslakin! Sille kilistäm-

me riemumielin, kohotamme lasimme. Vaarilla on kunniatehtävä pitää puhe

uudelle ylioppilaalle. Se menee suunnilleen näin:

 

Vaari kilistää lasia kevyesti ja kun juhlaväki on hiljentynyt kuuntelemaan,
hän asettaa lasinsa het­keksi syrjään ja rykäisee. Sitten hän aloittaa puheen-
sa. Aloittaakohan hän sananlaskulla, kepeällä tarinalla pojanpojan lapsuu-
desta tai kenties runolla?

 

Muistikorttiin on merkitty puheen pääkohdat. Tietenkin hän aloittaa muis-
teluksensa siitä, kun hänen vanhin poikansa – ylioppilaan setä – kakkasi kas-
tetilaisuudessaan kummin käteen. Onneksi välissä oli vaippa ja kastemekko.
Ylioppilaan isä sen sijaan osasi käyttäytyä paremmin omassa kaste­tilaisuu-
dessaan. Häntä oli ehkä neuvottu hyvien tapojen tarpeellisuudesta.

 

Salaisuus verhoaa vielä vaarin aikeet puheen jatkosta, mitä tarinoita hän
kertoo ylioppilaan lapsuudesta ja minkä­laisia neuvoja hän antaa tulevai-
suutta varten.

 

Puheen päätyttyä Vaari kohottaa maljan silmiensä korkeudelle, siirtää kat-
seensa kevyen kumar­ruksen kera päivänsankaria ja sitten muita vieraita
kohti. Lasikäsi seuraa katseen suuntaa vakaasti ja rauhallisesti.

 

Voi olla, että joku muukin haluaa sanoa sanasensa ylioppilaan saavutuksen
johdosta. Sen jälkeen juhlaväki siirtyy kahvipöytään ja leikkaa ison palan
kakkua. Ensimmäisen kupillisen jälkeen ehkä laulamme Suvivirrestä alun
kolme säkeistöä. Mummi harjoitteli sitä viikko sitten Karjalohjan seurakun-
nan 400-vuotisjuhlissa ja koululaiset kouluissaan.

 

Vielä ei ole tiedossa minkälainen juhlasää tulee olemaan, voiko juhlaväki
olla ulkona. Toivottavasti. Varmaa on, että Mummi etsii nenäliinaa kuiva-
takseen noroina valuvat liikutuksen kyyneleet.

 

Paljon, paljon onnea kaikille valmistuneille ja uusille ylioppilaille!

 

KERTTU KERÄNEN

 

 

KÄYDÄÄN UURNILLE. Länsi-Uusimaa 16.5.2014

 

Ensi vuonna tulee 20 vuotta Suomen liittymisestä EU:hun. Analyytikot

terottelevat jo kyniään ehtiäkseen mukaan arviointikisaan siitä, onko

EU ollut hyväksi Suomelle vai ei, mitä hyötyjä olemme saaneet. Varmaa

vastausta siihen, miten olisimme pärjänneet ilman jäsenyyttä, ei voi

saada.

Muistan, miten liittymisen etuja ja haittoja punnittiin. Kansalaiset oli

saatava asialle myönteiseksi. Liittymispäätös tehtiin neuvoa antavan

kansanäänestyksen jälkeen eduskunnassa.

Etuihin silloinen Ahon hallitus kirjasi pääsyn EY:n sisäiseen valmiste-

luun ja päätöksentekoon, jäsenyyden kauppapoliittisessa suurvallas­sa,

Eurooppa-imagon investointeja helpottavan vaikutuksen, talouskasvun

nopeutumisen, työllisyy­den paranemisen, hintojen ja korkojen laskun

ja EY-maissa asuvien suomalaisten mahdollisuuden äänestää paikallis-

vaaleissa jne.

 

Haittojen lista oli lähes yhtä pitkä: ulkopoliittinen päätösvalta kaven-

tuisi, eduskunnan sanan­valta heikkenisi, valtion valmisteverot väheni-

sivät, idänkaupan erityisasema poistuisi, elintarvike­oma­varaisuus ja

maatalouden työllisyys laskisivat, palkkataso samoin, verotulojen la-

ku saattaisi vaikeuttaa sosiaaliturvan rahoitusta ja Suomi maksaisi

enemmän aluepoliittisia tukia kuin tulisi saamaan jne.

 

Itse olin innoissani jäsenyydestä. Matkustaminen ulkomaille helpottui-

si, samoin opiskelu ja oikeus hakea työtä muista EU-maista. Tosin en

muista suurta opiskelijoiden tai työttömien virtaa Euroo­ppaan, aina-

kaan siinä määrin kuin mitä viime vuosina on Baltian ja Itä-Euroopan

uusista jäsenmais­ta. Meillä opiskelu on pääosin ilmaista edelleenkin

ja työttömyysturva hyvä. Pitkään olin siinä us­kossa, että Suomen sosi-

aalietuudet ovat paremmat kuin Euroopassa yleensä. Ovat kuitenkin

hyvää EU:n keskitasoa. Suurin etu on kuitenkin turvallisuus; EU:han

on perustettu rauhan säilymiseksi, ja sitä toteutetaan taloudellisella

yhteistyöllä. Eikä eduskunnan valtakaan ole minnekään kadonnut.

 

Euroon liittyminen v. 2000 oli myös ilon aihe. Ulkomaankaupan riskit

poistuivat. Enää ei tarvinnut matkalle lähtiessä miettiä, paljonko va-

luuttaa kannatti vaihtaa ja missä. Hintojen vertailu kohde­maassa oli

help­poa. Ihmettelin tosin, miten rahaliittoon uskalletaan mennä, kun

se mahdollistaa palkkojen vertailun maiden välillä. Olin kielikurssilla

Saksassa havainnut, että ainakin opettajien palkat olivat paremmat

kuin meillä. Monissa maissa työntekijöille maksettiin ”13. kuukauden”

palkka jne. Yhä kuulee väitteitä, että Suomessa on paremmat palkat

kuin muualla. Näin on, ainakin verrattuna Viroon.

EU-tietämys ja kritiikki ovat kasvaneet. EU:hun kielteisesti suhtautu-

viakin on kuumeisesti pyrki­mässä parlamenttiin. En ole hirveästi huo-

lissani liittovaltiokehityksestä. Vaikka yhteinen valuutta jo onkin, yh-

teinen verotus tuskin toteutuu, ja EU voi toimia vain niissä asioissa,

joihin jäsenmaa on antanut toimivaltaa, kuten maatalous- ja kalastus-

politiikka. Kansalliseen toimivaltaan kuuluvat maanpuolustus, verotus,

koulutus, sosiaali- ja eläketurva, työmarkkina-asiat, tulopolitiikka,

tervey­den- ja sairaanhoito, hoivapalvelut jne. Suomen budjetissa näi-

den alojen osuus on yli 75%.

EU-vaalit pidetään joka viides vuosi. 1996 äänestysprosenttimme oli

57,6, 1999  30,14, 2004  39,43 ja 2009  40,3. Nyt on sellainen pöhinä,

että voi mennä paremmaksi. Suomella on 250 ehdokasta ja 13 valitaan.

 

Kerttu Keränen

 

VAPPUNA 2014

Tänä vuonna Vapunpäivä osuu torstaille. Se tarkoittaa, että lehdetkään
eivät ilmesty huomenna perjantaina, joka on minun kolumnini ilmestymis-
päivä. Voin siis rauhassa jatkaa Vapunviettoa kammrissani, lämpöisen pei-
ton alla. Ulkona on vaivaiset +5 astetta ja niin koleaa, niin koleaa...
Hauskaa Vappua silti lukijoilleni, Glada Wappen med kranavatten!