OLEN TÄNÄÄN KIITOLLINEN. Länsi-Uusimaa 23.1.2015

On aamuja, jolloin kaikki lähtee menemään päin prinkkalaa. Huomaa 

nukkuneensa liian pitkään ja uimakaveri joutuu odottamaan, ja sitten 

on ruuhka vesijuoksuradalla. Muut radat ovat tyhjillään.

Sitten tuli postiluukusta lappu, että ikkunaremontti viivästyy kolmella 

päivällä. Kaikki sopimukset ja suunnitelmat oli peruttava.

Uutisissa kerrottiin, että tapaturma-asemilla oli viikonloppuna ollut kol-

minkertainen määrä itsensä liukastumalla teloneita, nilkka, ranne tai 

lonkka murtuneena. Useimmilla kaatumiseen oli ollut syynä alkoholi. 

Olen itse aikoinani mennyt nurin juuri siinä, missä kuvittelin olevan kaik-

kein turvallisinta. Talon seinustalla, missä asvaltti näytti sulalta, olikin 

mustaa, liukasta liukkaampaa jäätä. Räpiköin hetken kuin varis, mutta 

kellelleen menin. En edes satuttanut päätäni!

Kun miettii, mistä kannattaa olla kiitollinen, ensimmäiseksi tulee mie-

leen yli 60 vuotta jatkunut rauhantila Suomessa. Se on harvinaista maail-

massa, jossa soditaan kymmenissä kohteissa koko ajan.

Jo Bosnian sota 1992-95 tuntui epäuskottavalta, eihän Euroopassa pitä-

nyt enää koskaan sotia. EU oli perustettu ikuiseksi rauhan takeeksi. Nyt 

aseet paukkuvat ja pommit lentelevät vielä lähempänä, jopa kahden 

tunnin lentomatkan päässä: Ukrainassa. Ihmisiä tapetaan sekä yksitellen 

käsityönä että pommituksilla isompina määrinä. Syyriassa muslimit ovat 

sotineet pian viisi vuotta, eikä ole väliä, ovatko kohteena naiset, lapset, 

vanhukset tai sotilaat. Maailman kulttuuriperintökohteita on pom­mitettu 

maan tasalle. Viikko sitten järkytti Pariisissa tapahtunut terrori-isku satii-

rilehden Charlie Hebdon toimi­tukseen. Pariisi muuttui hetkessä maailman 

pääkaupungiksi, kun pääministerit ja presidentit marssivat eturivissä ter-

roria vastustavien mielenosoituksessa. Kukaan ei marssinut Nigerian-Ka-

merunin sisällissodan tuhansien uhrien ja panttivankien vuoksi.

Koko maailman asioiden murehtijaksi ei kannata ruveta. Niihin suhteu-

tettuna omat vastoinkäymiset tuntuvat mitättömiltä, vaikka ovatkin saa-

neet hetkeksi jättimäiset mittasuhteet.

Jos vielä nukkumaan mennessäkin on tyytymätön päivän kulkuun, voi miet-

tiä esimerkiksi kymme­nen hyvää asiaa, joista kannattaa olla kiitollinen. 

Isoin asia tietysti on rauha, ei tarvitse pelätä. On katto pään päällä ja ter-

veydentilakin on kohtuullinen. En liukastunut ja loukannut itseäni. Uinti-

mat­kalla tapasin pitkästä aikaa vanhan työtoverin, mutta ennen kaikkea 

kannattaa olla kiitollinen ystä­vistä. On ihmisiä, joilla ei ole yhtään ystä-

vää. Illalla saatoin istua Miehen valmistaman ilta-aterian ääreen. Maail-

massa on miljoonia nälkää näkeviä, erityisesti lapsia, joita äiti ei tänään-

kään huutanut syömään.

Pohjois-Amerikassa vietetään erityistä Kiitospäivää marraskuun neljäntenä 

torstaina. Se on palkal­linen vapaapäivä ja amerikkalaisille joulua tärkeäm-

pi juhla. Silloin kokoonnu­taan yleensä suvun kesken ja nautitaan ateria, 

tavallisesti paahdettua kalkkunaa, karpalohyytelöä ja bataatti- tai peruna-

 muusia sekä kurpitsapiirakkaa. Ennen ateriaa luetaan kiitosteksti.

Ehkä meille riittää kiittäminen ilman erityistä päivääkin. Aiheita kyllä on.

KERTTU KERÄNEN

YRITYSTUET JA MARKKINATALOUS. Länsi-Uusimaa 9.1.2015

 

Äskettäin tapahtui Eduskunnassa jotain ennen kokematonta: se hyväksyi ensimmäisen kansalais­aloitteen, sukupuolineutraalin avioliittolain äänin 102-96. Kaksi edustajaa oli poissa. Kansalais­aloitteiden tekemisestä oli tehty perustuslain muutos jo maaliskuussa 2012. Edellytys aloitteelle on 50 000 kansalaisen allekirjoitus. Aloitteessa voi olla valmis lakiehdotus perusteluineen tai esitys lainvalmistelun aloittamiseksi. Parhaillaan on vireillä 25 kansalaisaloitetta, 265 on päättynyt ja vain viisi on edennyt eduskuntaan saakka.

Runsas vuosi sitten oli pantu vireille toinen aloite, aiheena yritystukien lopettaminen.

Sen nimien­keruu päättyi syyskuussa 2013, ja sitä kannatti vain 965 henkilöä. Nyt yritys-tuet ovat taas esillä. Yritystukia jaettiin 2013 YLEn selvitysten mukaan jo yli miljardi. Kun yritystukia piti hallituksen kehysriihessä pienentää, tuet vain kasvoivat, ja kasvavat toisen miljardin 2017 mennessä. Suurimmat tuet sai Viking-linja (50 milj.euroa), STX Fin-land, Tallink-Silja, Nokia, UPM, Kemira, Neste jne., useimmat yli 10 milj.euroa. Samoja yritystukien kanta-asiakkaita vuodesta toiseen.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan yritysten tuet, avustukset ja lainat olivat tuiksi muunnettuna 1,2 mrd euroa. Summa on kasvanut kymmenes-sä vuodessa 50 %. Lisäksi verotukien määrä oli 3,7 ja maatalouden kansallinen tuki 4 mrd. euroa.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen 2003-2010 aineiston mukaan Tekesin, Finnveran ja muiden julkisten rahoittajien myöntämät yritystuet eivät pa-rantaneet tuottavuutta, vaan jopa huononsivat sitä. Laitoksen tutkimusjohtaja Mika Maliranta sanoo, että ”yritystukien takana on yleensä ajatus työpaikkojen pelastamisesta. Mutta työpaikkojen pelastaminen epäonnis-tuu aika usein. Tuetaan ja tuetaan ja loppujen lopuksi autettu yritys kum-minkin katoaa.” Palkanmaksuunkaan tarkoitettu tuki ei aina estä YT-neuvot-teluja ja irtisanomisia. ”Kannattava bisnes ei tarvitse julkista tukea”, sanoi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkija Elias Einiö 4.7.2012. Jorma Ollila oli valtion suo-rien yritystukien lopettamien kannalla jo vuonna 2010. ”Ne sopivat huonosti markkina-talouteen. Joskus valtion on otettava riskejä, mutta tukemi­sessa on oltava kurinalai-nen.” Koko tukiasetelma on outo: veronmaksajilta kerä-tään ikään kuin palkkoja takaisin ja jaetaan yrityksille, jotka tuottavat sel-laistakin, millä ei ole kysyntää. 

”Yritysten tukeminen on tulonsiirtoa kaikilta kansalaisilta tuettujen yritysten osak-keenomistajille, eli käytännössä köyhiltä rikkaille. Poliitikkojen ja virkamiesten tehtävä on huolehtia yhteiskunnan perustoiminnoista, eikä jakaa kansalaisten rahoja heitä miellyttäville yrityksille.” sanotaan Yritystukien lopettamis-aloitteen perusteluissa. Jaon edellyttämä byrokratiakin on melkoinen. Virkamie­hen työpaikkahan on turvassa, jos on onnistunut saamaan rahanjako-osion tehtäväkuvaan­sa. Onko­han tukea myöntävien tahojen lukumääräkään tiedossa? Kun rahat ovat kotoisin valtion budjetista, pitäisi tietää. Eniten tukea jakaa TEKES. Finnvera tukee lähinnä pkt-yrityksiä ja Sitralla, minis­te­riöillä ja Ely-keskuksilla ym. on omat rahanjakokanavansa.

Suomessa on yli 300 yrityspuistoa, teknologiakeskusta, kehitysyhtiötä tai yritys-hautomoa. Sepä hyvä, mutta tuki­viidakko on yhtä paha kuin Kelassa. Jo näillä faktoilla olisin valmis allekirjoitta­maan uuden yritystukien perusteellisen karsimisaloitteen.

KERTTU KERÄNEN