Ensin julkaistiin tulo- ja verotiedot, 1000 suurituloisinta, 1000 suurinta pääomatulonsaajaa ja sijoitus edellisvuonna, koko maassa ja kunnittain. Jotkut ovat sitä mieltä, ettei vero- ja tulotietoja pitäisi julkistaa, useimpia ei edes kiinnosta, mutta kyllä tiedoilla jotain merkitystä on. Kyllä, kyllä, seuraan niitä. Pitäähän sitä olla perillä suuruusluokasta ja tasosta verrattuna muihin EU-maihin. Joku peräänkuulutti jopa 1000 pienituloisimmankin listaa; onhan meillä lähes miljoona köyhää.
Suomalaisten keskitulot ovat ennen veroja alle 2000 euroa kuussa, kun mukaan lasketaan pääomatulot, ansiotulot, eläkkeet ym. Kokoaikaisen palkansaajan keskiansio taas on noin 2876 ja keskieläke 1344 euroa kuukaudessa.
Seuraavaksi lehdistön luupin alle joutuivat valtionyhtiöiden hallintoneuvostojen kokous-palkkiot. Professori Jarmo Leppiniemi oli arvostellut Ylen uutisissa Neste Oilin, joka itsenäistyi Fortumista jokin aika sitten, Fortumin ja Vapon hallintoneuvostoja ja vaati tiedottamaan kansanedustajien niistä saamista palkkioista. Äkkiäkös tutkivat journalistit uutisoivat lisää aiheesta, yhtiöiden antamien tietojen perusteella. Palkkiot olivat käsittä-mättömän suuria ja ne maksettiin riippumatta siitä, osallistuiko kokoukseen vai ei. Löytyipä kansanedustajia, jotka eivät olleet osallistuneet kertaakaan ja saaneet silti palkkioita.
Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Jyrki Häkämies reagoi heti. Hän aikoo keväällä esittää näiden hallintoneuvostojen lakkauttamista. Tilalle tulisi 12-jäseniset neuvottelukunnat ja palkkiot maksettaisiin osallistumisen mukaan. Näinhän sen olisi pitänyt olla alusta alkaen! Mutta toisaalta, kyseessä on nimenmuutos, siis mitään ei lakkauteta oikeesti. - Sauli Niinistö kannattaa hallintoneuvostojen lakkauttamista ja ehdottaa, että eduskunnan tarkastusvaliokunta hoitaisi osan niiden tehtävistä.
Yhtiöjärjestyksissä määrätään toimitusjohtajan ja hallituksen tehtävät. Hallintoneu-vosto valvoo niitä ja päättää isoista asioista. Ihmetyttää vain, että jos yhtiön tuotteiden hinta määräytyy muualla (sähkö, öljy), säät ja muut luonnonolosuhteet ovat mitä ovat, ja tuotteen kysyntä kasvaa ilman markkinointitoimia, niin mitä hallintoneuvoston päätet-täväksi jää? Öljyseikkailut maailman merillä ja omat palkkiot kenties? Toimitusjohtajaa pitää tietysti valvoa, mutta eiköhän johtokunta tai hallitus voisi hoitaa asian.
Nyt etusivut kirkuvat työeläkeyhtiöiden johtajien uusista bonusjärjestelmistä, joita on kehitelty entisten päälle. Suurin eläkevakuutusyhtiö Varma ei kerro yksityiskohtia, mutta Ilmarinen sentään kertoi johtajien saavan palkan ja entisen, lyhyen aikavalin 50 prosentin bonuksen lisäksi pitemmän aikavälin bonusta 15-30%. Varmassa toimitusjohtajan saamat korvaukset hyvästä johtamisesta ovat nousseet 50 prosenttia viidessä vuodessa. Muiden johtajien palkat voivat jopa kaksinkertaistua. Bonuksia tulee silti, vaikkei tuottotavoitteita olisi saavutettu. Lisäksi bonukset kartuttavat johtajien eläkkeitä.
Nyt heräsi Raimo Ilaskivikin. Hän vaati eläkeyhtiöiden johdon palkkojen sitomista eläkkeiden nousuun. Mutta kovempaa kuuluu bonusjärjestelmien puolustajien ääni, eläke-yhtiöiden hallitukset tietysti puolustavat niitä ja eräät yksittäiset ihmiset. Myös Paperi-liiton puheenjohtaja Jouko Ahonen Varman hallituksen jäsenenä kannatti selkeesti johtajien ökybonuksia 700 000 euron palkan lisäksi A-studion haastattelussa. Kyllä jotain rootelia pitää olla ja niinpä Ahonen on joutunut lausumiensa vuoksi Paperiliitossa hyllylle. Toistaiseksi.
KERTTU KERÄNEN
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti