Siellä joulukuun ensimmäinen viikko on omistettu virkamiehille tarkoituksena
luoda näille arvostusta Viikko on perustettu 90-luvulla ja sitä vietetään koko
maassa. Ohjelmaan kuuluu usein jumalanpalvelus, kilpailuja ja kulkueita.
Riemastuttava ajatus! Vaikka tuskin se paljoakaan huvittaisi suomalaisia
virkamiehiä, joita viimeiset kymmenen vuotta on riepoteltu niin, että se
tuntuu jo kiusaamiselta. Ensin vain säästettiin, leikattiin juustohöylällä
vähän sieltä ja täältä, sitten aloitettiin alueellistaminen ja tuottavuus-
ohjelma, aluehallinnon uudelleenorganisointi, alettiin ulkoistaa ja kilpai-
luttaa.
Valtion ja kuntien sanotaan aina toteuttaneen humaanimpaa henkilöstö-
politiikkaa kuin yksityinen sektori. ”Henkilöstö on avainasemassa” ja
”Valtion henkilöstö tekee oivallista työtä ja on osaltaan ollut vaikutta-
massa siihen, että Suomen julkinen sektori on arvioitu korkealle useissa
kansainvälisissä kilpailukykyarvioinneissa”, lausutaan valtiovarainminis-
teriön nettisivuilla. Kunkin viraston ja virkamiehen vastuulla on toimia
puolueettomasti, riippumattomasti ja tasapuolisesti. Virkamiehen käsi-
kirjassa ”Arvot ja etiikka” on suomalaisen virkamiehen lahjomattomuus
todettu yhdeksi tärkeimmistä arvoista.
vastaavaan työhön ja omalle työssäkäyntialueelle. Tämä on kirjattu
lakiin nykyisten alueellistamistoimien vuoksi.
Alueellistaminen alkoi 2000-luvun alussa. Aluepolitiikankaan nimissä ei
yksityisiä yrityksiä voida siirtää maakuntiin, joten siirretään sitten val-
tion laitoksia. Tavoitteena on siirtää 4000-8000 työpaikkaa pääkaupunki-
seudun ulkopuolelle. Siirtymishaluja on harvalla ja perusteena on useim-
miten perheellisyys; puoliso jäisi todennäköisesti työttömäksi ja lasten
pitäisi sopeutua uuteen kouluun. Ystävät ja harrastukset jäisivät. Niinpä siirtopaikkakunnalla on pitänyt palkata ja kouluttaa uutta henkilökuntaa
samalla kun muuttoon suostumattomille on pitänyt osoittaa uusi työ,
tai heidät on irtisanottu.
Esimerkiksi Poliisin tietohallintokeskus siirrettiin Rovaniemelle 2006.
Lähes koko henkilökunta vaihtui. Puolet uuden Maaseutukeskuksen hen.
kilökunnasta kieltäytyi muuttamasta Seinäjoelle. Vastustus on ollut
kovaa Kuopioon siirrettävien Eviran (Elintarviketurvallisuusvirasto) ja
Fimean (Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus) tapauksissa.
Fimean siirrolle on annettu lisäaikaa vuoteen 2018.
Alueellistamisen tuloksia ei ole seurattu kunnolla. Moniko on siirtynyt
työnsä perässä ja montako sijoitettu uudelleen? Tiedetään, että valtion
toimintamenot ja matkustaminen ovat lisääntyneet. Kalleinta varmaan
on vuosikausien kaksoismiehitys.
Myös tuottavuusohjelma kuritti valtion henkilöstöä. Henkilökuntaa ei
saanut lisätä, vaikka tehtävät olisivat kasvaneet. Konsultteihin kyllä
riitti rahaa satoja tuhansia euroja. Ohjelman tuloksia arvioitaessa
todettiin viideksi parhaaksi keinoksi: lisätään toimia, joiden avulla
henkilöstötarve pienenee. Ulkoistetaan tai yhtiöitetään toimintoja.
Pyritään vähentämään palvelutarvetta. Vähennetään henkilökuntaa
sieltä, missä tinkimisvaraa on. Ja paras viimeiseksi: vähennetään hen-
kilökuntaa, koska henkilökuntaa pitää vähentää! –Väki vähentyikin
5600:lla vuosina 2005-10 niin, että palvelutaso heikkeni. Ohjelma
lopetettiin ja perustettiin uudella nimellä tämän vuoden alusta.
keskusuudistus, poliisipiirien supistaminen, ely-keskusten perusta-
minen jne. Uusin muutos on jo vireillä; ministeriöiden yhdistäminen
yhdeksi virastoksi Ruotsin malliin. Välillä tarvittaisiin työrauhaa,
pieni breikki työpaikoille.
KERTTU KERÄNEN
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti