KESÄASUKKAAT - KUNTIEN VOIMAVARA. Länsi-Uusimaa 20.4.2012

Mökkitilastoni menevät uusiksi kuntaliitosten myötä. Yhteenlasku kertoo
jotakin, mutta kuinka moni onkaan kuntaliitoksen myötä myös mökkiläinen
omassa kunnassaan. Yhä useampi mökki on hyvin varustettu kakkosasunto.
Ratkaisevaa on silloin rekisterissä oleva asuntotyyppi. Ovatko ne ajan ta-
salla? On myös outoa sanoa menevänsä ”mökille” , kun kyseessä on vapaa-
ajan asunto, kakkosasunto, jossa ollaan monesti pitempään ja enemmän
kuin ykkösasunnossa. Moni mökkiläis­yhdistyskin haluaa olla mieluummin
vapaa-ajan asukkaiden kuin mökkiläisten yhdistys.

Vielä vuonna 2007 Kuusamo oli johtava mökkikunta. Ykkössija perustui
kuitenkin yritysten henkilökuntaa ja edustamista varten rakennettuihin
huviloihin, joita on kolmasosaa mökeistä. Nyt ykköspaikkaa pitää Parai-
nen, jonka kaamea nimi vielä viime vuonna oli Länsi-Turunmaa. Parainen
on Kaskisten ohella Suomen ainoa kokonaan veden ympäröimä kaupunki.
Sillä on meripinta-alaakin eniten ja mökkejä noin 8400.


Tulevien kuntaliitosten myötä Lohjasta tulee muutaman vuoden perästä
mökkikuntien ykkönen, kun Lohjan omat 3693, Karjalohjan 1786, Nummi-
Pusulan 2780 ja ehkä vielä Siuntionkin 795 mökkiä lasketaan yhteen. Tulos
on 9054 vapaa-ajan asuntoa. Kuusamo jää kauas taakse 6394 luvullaan.


Kesämökkejä on Suomessa noin puoli miljoonaa ja niitä käyttää noin
800 000 henkilöä. 13 kun­nassa kesäasukkaat vähintäänkin kaksinkertaista-
vat kunnan väkimäärän kesäisin. Työ- ja elinkeino­ministeriön selvityksen
mukaan mökkiläisten merkitys mökkikuntansa talouteen ja työllisyyteen
on huomattava. Vaikutus vuonna 2010 oli 7,4 mrd euroa, ja se koostuu uudisrakentamisesta, korjaus­toiminnasta, kestokulutus- ja päivittäis-
tavaroiden sekä palvelujen hankinnoista, kiinteistö­kaupoista ja kiinteistö-
veroista.


Vapaa-ajan asumiseen käytettävien rahasummien kohteista sai hyvän
kuvan Helsingin Messu­keskuksessa järjestetyillä Kevätpuutarha-, Oma Koti-,
OmaMökki- ja Sisusta!-messuilla. Se oli valtava tapahtuma ja osoitti erin-
omaisesti, miten suuresti mökkeilyyn voi sijoittaa varojaan, vain taivas
on kattona.


Tämä ei kuitenkaan riitä kaikkien kuntien päättäjille, kiinteistöveron
korotus tuntuu helpolta ratkaisulta saada kunnan talouteen lisärahaa.
Kuntaliiton mielestä lomaasuntojen kiinteistö­verotuksen pohjana olevat
rekisterit ja verotusarvot tulisi päivittää. Jo tämä toimi saattaisi tuplata kiinteistöverotulot. Korotus ei vapaa-ajan asukkaasta kuulosta hyvältä,
koska kiinteistövero on jo nyt keskimäärin kolminkertainen vakituisessa
käytössä olevaan asuntoon verrattuna.


Vapaa-ajan Asukkaiden Liiton Jukka Vanhanen kritisoi mökkiläisten ko-
vaa verotusta jo viime kesänä. Veroprosentti vaihtelee kunnittain, ja kun
vakituisen asunnon kiinteistövero voi olla 0.32 ja vapaa-ajan asunnon
1,35 prosenttia, ero on moninkertainen. Ja vaikka vapaa-ajan asunnon
vero luokiteltaisiinkin omaisuusveroksi, niin miten oikeusvaltiossa voidaan
periä toisen omaisuudesta nelinkertainen vero? Se ei ole perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen mukaista. Asuntotyyppien erottelu pitäisi
poistaa pikimmiten, vaati Jukka Vanhanen.


Ilouutinen on, että Karjalohjalle perustetaan kotiseutuyhdistys. Sen
toimin­taan kutsutaan myös kesäasukkaat, kunhan heille saadaan jollakin
tapaa tieto perustamis­kokouksesta. Hanke on mainio ja puoltaa paik-
kaansa kyläyhdistysten rinnalla. Tosin työnjako näiden välillä kannattaa
miettiä. Yhdistyksestä tulee kuntaliitoksen jälkeen ikään kuin karjalohja-
­laisten oma kotipesä, johon voivat niin vakituiset kuin vapaa-ajan asuk-
kaatkin ankkuroida koti­seuturakkautensa ja identiteettinsä.


KERTTU KERÄNEN

SS:n kommenti sähköpostin kautta:

Pelkään pahoin, että kunnat alkavat kuppaamaan kiinteistöverolla
vapaa-ajanasukkaita, ainakin ns. köyhät mökkikunnat. Hehän saavat nyt pitää
kiinteistöverot itsellään.
Onneksi kukaan ei enää ole puhunut vapaa-ajanasukkaiden kunnallisveron
maksamisesta mökkikuntaan. Verontasausjärjestelmä taatusti kattaa sen, mitä
me käytämme kunnan palveluja. Valtionosuudet ovat O.K. mutta se, että
Helsinkikin taitaa siirtää verotulojaan n.200 milj.¬ köyhien kepulaiskuntien yllä-
pitämiseksi, on minusta kohtuutonta.

PANKIT LUUPIN ALLE. Länsi-Uusimaa 6.4.2012

Meillä on Suomen Pankki, pankkien pankki ja tavallisia pankkeja. Nämä
poikkeavat toisistaan yhtiö­muotonsa puolesta; on liikepankkeja, osuus-
pankkeja ja säästöpankkeja. Viime vuosina pankit ovat kehitty­neet moni-
puolisiksi kiinteistö-, vakuutus- ja rahatavarataloiksi, joissa tavallinen
asiakas vain sotkee lattiat.

Kun pankkitiskillä käteisellä maksetun laskun palvelumaksu nousi jopa

seitsemään euroon, väki oppi äkkiä maksamaan laskunsa pankin lämpö-

kaapin maksupäätteellä. Ja kun ihmiset tottuivat maksupäätteisiin,

pitikin jo siirtyä verkkopankkiin. Verkkopankin kautta asiointi on ollut

kone- ja ohjelmistohankintoja lukuun ottamatta maksutonta, toistaiseksi.

 
Suoravelotus oli mainio parannus huonomuistisille ja ilman tietokonetta

sinnit­televille. Nyt pankit aikovat ryhtyä perimään korvausta suoravelo-

tuksen ennakkoilmoituksesta. Suoravelotuksesta ollaan kuitenkin hankkiu-

tumassa eroon viimeistään 2014. Paperilaskut korvataan e-laskulla, jotka

las­kut­taja lähettää asiakkaan verkkopankkiin hyväksyttä­väksi. Taustalla

on Suomen liittyminen yhtenäi­seen euromaksualueeseen (SEPA). Viimeis-

tään silloin pitäisi kaikilla olla tietokone, Internetyhteys ja verkkopankki-

tunnus.

Muutama päivä sitten Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry ja Kuluttaja-

liitto luovuttivat edus­kuntaryhmille adressin, jossa oli 23 529 nimeä.

Adressilla vaadittiin  pankeilta kohtuuhintaisia peruspalveluita pienituloi-

sille, erityisesti pienituloisille eläkeläisille, joilla ei ole mahdollisuuksia

hankkia tietokonetta ja/tai kykyä asioida verkossa. Myös muutama pank-

kikonttori syrjäseuduilla olisi hyvä säilyttää. Muutoin moni ikäihminen

on pulassa.

rkiasioiden hoito on niin sidoksissa pankkitoimintaan, että ilman pank-

kia ei voi tulla toimeen. Juuri kun on aikonut ryhtyä käyttämään entistä

enemmän käteistä, käy ilmi, ettei käteisellä ehkä voikaan maksaa. Esi-

merkiksi yksi bussiyhtiö on jo ilmoittanut tällaisesta muutosaikeesta.

Käteistä on saanut nostaa korvauksetta pankkiautomaateista, paitsi

Euro Cash Finlandin Nosto-automaateista. Nosto sieltä voi tulla kalliiksi,

kalleimmillaan jopa 12% nostettavasta summasta. Näitä Nosto-auto-

maatteja on jo yli 40 ja ne sijaitsevat yleensä R-kioskeilla. Nosto Otto-

automaa­teista on maksutonta, mutta niiden määrää vähennetään

jatkuvasti.

Pankeista ei oikein voi erota. On mahdotonta palata aikaan, jolloin

henkilökunnan palkkarahat jaettiin työpaikoilla henkilökohtaisesti.

Nyt palkat ja eläkkeet tupsahtavat pankkitilille ja sähkö­laskut, puhelin-

laskut, vakuutusmaksut jne. on kierrätettävä pankin kautta.

Pankkien palvelumaksupolitiikkaa kannattaa seurata. Jos oma pank-

kini ottaa käyttöön jonkin uuden lisämaksun, pankin vaihto voi olla

paras mielenilmaisu. Nehän eivät tee sitä yhtä aikaa. Jos  nostosta

omalta tililtä joutuu maksamaan, se on jo asiakkaan pilkkaamista.

- Kaikki eivät kuitenkaan voi vaihtaa pankkia. Esi­merkiksi henkilö,

jolla on lainaa, on lainapankkinsa lieassa.

Vielä pari sanaa pankkien hallituksista. On outoa, että Björn Wahlroos

on useiden isojen yritysten hallitusten puheenjohtaja, erityisesti sekä

Nordeassa että Sampo Oyj:ssä. Noin se varmaan lain mukaan menee,

mutta onko laki oikein? Eivätkö nämä yhtiöt kilpaile keskenään?

Ja vaikka raha ei tunne kotimaata, asiakas saattaa olla isänmaallinen

vanhasta muistista. Esimerkiksi Sampo Pankin emoyhtiön Danske Bankin 
pääkonttori on Kööpenhaminassa, Nordean Tukholmassa, Aktian ja OKOn
Hel­sin­gissä, Ålandsbankenin Maarianhaminassa ja Länsi-Uudenmaan Sääs-
töpankin Lohjalla. Mietti­käämme sitä.

KERTTU KERÄNEN