PANKIT LUUPIN ALLE. Länsi-Uusimaa 6.4.2012

Meillä on Suomen Pankki, pankkien pankki ja tavallisia pankkeja. Nämä
poikkeavat toisistaan yhtiö­muotonsa puolesta; on liikepankkeja, osuus-
pankkeja ja säästöpankkeja. Viime vuosina pankit ovat kehitty­neet moni-
puolisiksi kiinteistö-, vakuutus- ja rahatavarataloiksi, joissa tavallinen
asiakas vain sotkee lattiat.

Kun pankkitiskillä käteisellä maksetun laskun palvelumaksu nousi jopa

seitsemään euroon, väki oppi äkkiä maksamaan laskunsa pankin lämpö-

kaapin maksupäätteellä. Ja kun ihmiset tottuivat maksupäätteisiin,

pitikin jo siirtyä verkkopankkiin. Verkkopankin kautta asiointi on ollut

kone- ja ohjelmistohankintoja lukuun ottamatta maksutonta, toistaiseksi.

 
Suoravelotus oli mainio parannus huonomuistisille ja ilman tietokonetta

sinnit­televille. Nyt pankit aikovat ryhtyä perimään korvausta suoravelo-

tuksen ennakkoilmoituksesta. Suoravelotuksesta ollaan kuitenkin hankkiu-

tumassa eroon viimeistään 2014. Paperilaskut korvataan e-laskulla, jotka

las­kut­taja lähettää asiakkaan verkkopankkiin hyväksyttä­väksi. Taustalla

on Suomen liittyminen yhtenäi­seen euromaksualueeseen (SEPA). Viimeis-

tään silloin pitäisi kaikilla olla tietokone, Internetyhteys ja verkkopankki-

tunnus.

Muutama päivä sitten Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry ja Kuluttaja-

liitto luovuttivat edus­kuntaryhmille adressin, jossa oli 23 529 nimeä.

Adressilla vaadittiin  pankeilta kohtuuhintaisia peruspalveluita pienituloi-

sille, erityisesti pienituloisille eläkeläisille, joilla ei ole mahdollisuuksia

hankkia tietokonetta ja/tai kykyä asioida verkossa. Myös muutama pank-

kikonttori syrjäseuduilla olisi hyvä säilyttää. Muutoin moni ikäihminen

on pulassa.

rkiasioiden hoito on niin sidoksissa pankkitoimintaan, että ilman pank-

kia ei voi tulla toimeen. Juuri kun on aikonut ryhtyä käyttämään entistä

enemmän käteistä, käy ilmi, ettei käteisellä ehkä voikaan maksaa. Esi-

merkiksi yksi bussiyhtiö on jo ilmoittanut tällaisesta muutosaikeesta.

Käteistä on saanut nostaa korvauksetta pankkiautomaateista, paitsi

Euro Cash Finlandin Nosto-automaateista. Nosto sieltä voi tulla kalliiksi,

kalleimmillaan jopa 12% nostettavasta summasta. Näitä Nosto-auto-

maatteja on jo yli 40 ja ne sijaitsevat yleensä R-kioskeilla. Nosto Otto-

automaa­teista on maksutonta, mutta niiden määrää vähennetään

jatkuvasti.

Pankeista ei oikein voi erota. On mahdotonta palata aikaan, jolloin

henkilökunnan palkkarahat jaettiin työpaikoilla henkilökohtaisesti.

Nyt palkat ja eläkkeet tupsahtavat pankkitilille ja sähkö­laskut, puhelin-

laskut, vakuutusmaksut jne. on kierrätettävä pankin kautta.

Pankkien palvelumaksupolitiikkaa kannattaa seurata. Jos oma pank-

kini ottaa käyttöön jonkin uuden lisämaksun, pankin vaihto voi olla

paras mielenilmaisu. Nehän eivät tee sitä yhtä aikaa. Jos  nostosta

omalta tililtä joutuu maksamaan, se on jo asiakkaan pilkkaamista.

- Kaikki eivät kuitenkaan voi vaihtaa pankkia. Esi­merkiksi henkilö,

jolla on lainaa, on lainapankkinsa lieassa.

Vielä pari sanaa pankkien hallituksista. On outoa, että Björn Wahlroos

on useiden isojen yritysten hallitusten puheenjohtaja, erityisesti sekä

Nordeassa että Sampo Oyj:ssä. Noin se varmaan lain mukaan menee,

mutta onko laki oikein? Eivätkö nämä yhtiöt kilpaile keskenään?

Ja vaikka raha ei tunne kotimaata, asiakas saattaa olla isänmaallinen

vanhasta muistista. Esimerkiksi Sampo Pankin emoyhtiön Danske Bankin 
pääkonttori on Kööpenhaminassa, Nordean Tukholmassa, Aktian ja OKOn
Hel­sin­gissä, Ålandsbankenin Maarianhaminassa ja Länsi-Uudenmaan Sääs-
töpankin Lohjalla. Mietti­käämme sitä.

KERTTU KERÄNEN