Mökkitilastoni menevät uusiksi kuntaliitosten myötä. Yhteenlasku kertoo
jotakin, mutta kuinka moni onkaan kuntaliitoksen myötä myös mökkiläinen
omassa kunnassaan. Yhä useampi mökki on hyvin varustettu kakkosasunto.
Ratkaisevaa on silloin rekisterissä oleva asuntotyyppi. Ovatko ne ajan ta-
salla? On myös outoa sanoa menevänsä ”mökille” , kun kyseessä on vapaa-
ajan asunto, kakkosasunto, jossa ollaan monesti pitempään ja enemmän
kuin ykkösasunnossa. Moni mökkiläisyhdistyskin haluaa olla mieluummin
vapaa-ajan asukkaiden kuin mökkiläisten yhdistys.
jotakin, mutta kuinka moni onkaan kuntaliitoksen myötä myös mökkiläinen
omassa kunnassaan. Yhä useampi mökki on hyvin varustettu kakkosasunto.
Ratkaisevaa on silloin rekisterissä oleva asuntotyyppi. Ovatko ne ajan ta-
salla? On myös outoa sanoa menevänsä ”mökille” , kun kyseessä on vapaa-
ajan asunto, kakkosasunto, jossa ollaan monesti pitempään ja enemmän
kuin ykkösasunnossa. Moni mökkiläisyhdistyskin haluaa olla mieluummin
vapaa-ajan asukkaiden kuin mökkiläisten yhdistys.
Vielä vuonna 2007 Kuusamo oli johtava mökkikunta. Ykkössija perustui
kuitenkin yritysten henkilökuntaa ja edustamista varten rakennettuihin
huviloihin, joita on kolmasosaa mökeistä. Nyt ykköspaikkaa pitää Parai-
nen, jonka kaamea nimi vielä viime vuonna oli Länsi-Turunmaa. Parainen
on Kaskisten ohella Suomen ainoa kokonaan veden ympäröimä kaupunki.
Sillä on meripinta-alaakin eniten ja mökkejä noin 8400.
Tulevien kuntaliitosten myötä Lohjasta tulee muutaman vuoden perästä
mökkikuntien ykkönen, kun Lohjan omat 3693, Karjalohjan 1786, Nummi-
Pusulan 2780 ja ehkä vielä Siuntionkin 795 mökkiä lasketaan yhteen. Tulos
on 9054 vapaa-ajan asuntoa. Kuusamo jää kauas taakse 6394 luvullaan.
Kesämökkejä on Suomessa noin puoli miljoonaa ja niitä käyttää noin
800 000 henkilöä. 13 kunnassa kesäasukkaat vähintäänkin kaksinkertaista-
vat kunnan väkimäärän kesäisin. Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen
mukaan mökkiläisten merkitys mökkikuntansa talouteen ja työllisyyteen
on huomattava. Vaikutus vuonna 2010 oli 7,4 mrd euroa, ja se koostuu uudisrakentamisesta, korjaustoiminnasta, kestokulutus- ja päivittäis-
tavaroiden sekä palvelujen hankinnoista, kiinteistökaupoista ja kiinteistö-
veroista.
Vapaa-ajan asumiseen käytettävien rahasummien kohteista sai hyvän
kuvan Helsingin Messukeskuksessa järjestetyillä Kevätpuutarha-, Oma Koti-,
OmaMökki- ja Sisusta!-messuilla. Se oli valtava tapahtuma ja osoitti erin-
omaisesti, miten suuresti mökkeilyyn voi sijoittaa varojaan, vain taivas
on kattona.
Tämä ei kuitenkaan riitä kaikkien kuntien päättäjille, kiinteistöveron
korotus tuntuu helpolta ratkaisulta saada kunnan talouteen lisärahaa.
Kuntaliiton mielestä lomaasuntojen kiinteistöverotuksen pohjana olevat
rekisterit ja verotusarvot tulisi päivittää. Jo tämä toimi saattaisi tuplata kiinteistöverotulot. Korotus ei vapaa-ajan asukkaasta kuulosta hyvältä,
koska kiinteistövero on jo nyt keskimäärin kolminkertainen vakituisessa
käytössä olevaan asuntoon verrattuna.
Vapaa-ajan Asukkaiden Liiton Jukka Vanhanen kritisoi mökkiläisten ko-
vaa verotusta jo viime kesänä. Veroprosentti vaihtelee kunnittain, ja kun
vakituisen asunnon kiinteistövero voi olla 0.32 ja vapaa-ajan asunnon
1,35 prosenttia, ero on moninkertainen. Ja vaikka vapaa-ajan asunnon
vero luokiteltaisiinkin omaisuusveroksi, niin miten oikeusvaltiossa voidaan
periä toisen omaisuudesta nelinkertainen vero? Se ei ole perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen mukaista. Asuntotyyppien erottelu pitäisi
poistaa pikimmiten, vaati Jukka Vanhanen.
Ilouutinen on, että Karjalohjalle perustetaan kotiseutuyhdistys. Sen
toimintaan kutsutaan myös kesäasukkaat, kunhan heille saadaan jollakin
tapaa tieto perustamiskokouksesta. Hanke on mainio ja puoltaa paik-
kaansa kyläyhdistysten rinnalla. Tosin työnjako näiden välillä kannattaa
miettiä. Yhdistyksestä tulee kuntaliitoksen jälkeen ikään kuin karjalohja-
laisten oma kotipesä, johon voivat niin vakituiset kuin vapaa-ajan asuk-
kaatkin ankkuroida kotiseuturakkautensa ja identiteettinsä.
KERTTU KERÄNEN
SS:n kommenti sähköpostin kautta:
Pelkään pahoin, että kunnat alkavat kuppaamaan kiinteistöverolla
vapaa-ajanasukkaita, ainakin ns. köyhät mökkikunnat. Hehän saavat nyt pitää
kiinteistöverot itsellään.
Onneksi kukaan ei enää ole puhunut vapaa-ajanasukkaiden kunnallisveron
maksamisesta mökkikuntaan. Verontasausjärjestelmä taatusti kattaa sen, mitä
me käytämme kunnan palveluja. Valtionosuudet ovat O.K. mutta se, että
Helsinkikin taitaa siirtää verotulojaan n.200 milj.¬ köyhien kepulaiskuntien yllä-
pitämiseksi, on minusta kohtuutonta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti