AJOKORTTIUUDISTUS. Länsi-Uusimaa 22.2.2013

Kolme vuotta sitten kirjoitin Länsi-Uusimaahan autokatsastuksen uudistamisesta.

Kat­sastus oli yksityistetty jo 1994 ja olin huolissani katsastusoikeuden myöntämis-

aikeista myös autokor­jaa­moille, jotka sillä tavoin voisivat mielivaltaisesti hankkia

itselleen töitä. Loppuun lisäsin vielä mieli­piteeni autolla ajotaidon kuulu­misesta

yläasteella hankittavien kansalaistaitojen joukkoon. - No, ei ehkä vielä yläkou-

lussa, mutta lukioissa ja ammattikouluissa ajo-opetus olisi varsin luontevaa.

Katsastusuudistus meni läpi ja nyt 13.1. astui voimaan ajokorttiuudistus. Siinä

autokoulujen asema vahvistui entisestään. Uudistus pohjautuu EU:n direktiiviin

ja huoleen liikenneturvallisuudesta ja sen käsittely alkoi eduskunnan liikenne- ja

vies­tintä­valiokunnassa syksyllä. Valiokunta kuuli asiantuntijoina kymmen­kuntaa

henkilöä lähinnä julkisesta hallinnosta, mutta myös Autokoululiitos­ta. Val­mistelua

on kritisoitu maksajien edustuksen puuttumisesta ja toisaalta asianomis­tajan eli

Auto­koululiiton mukanaolosta; liiketoimien edistämistä lainsäädännöllä eivät kaik-

ki pidä hyvänä. Lausuntokierros ei myöskään ollut kovin laaja, vaikka halli­tus­neu-

vos Eija Maunu niin toteaa 12.2. Helsingin Sano­missa. Kirjallisen lausunnon an-

toivat sisäasiainminis­teriö, pääesikunta ja neljä yhdistystä. Pohjoi­sin kuultavana

ollut henkilö oli Hämeen ammattikorkea­koulun lehtori. Jotkut yhdistyksistä ovat

todennäköisesti valta­kunnallisia, mutta edustukset todella pitkien väli­matkojen

alueilta puuttuivat.

Uudistuksen tarkoituksena on parantaa ajokortin turvatasoa ja liikenneturvalli-

suutta sekä edistää liikkumisen vapautta. Uusi opetus on kolmivaiheinen; perus-

vaihe, harjoitteluvaihe ja syventävä vaihe. Opetus voidaan aloittaa, kun oppilas

on täyttänyt 17 vuotta, mutta ajokortin voi suorittaa vasta 18 vuotta täytet-

tyään. Opetusluvalla harjoittelu on ollut autokoulua edullisempaa. Nyt lupa edel­-

lyttää opettajaltakin lisätunteja autokoulussa ja opetusautolta monen­moisia va-

rus­teita katsas­tuksineen. Nyt opetuslupaa voi käyttää vain perusvai­heessa, muut

vaiheet suoritetaan autokoulussa. Käytäntö hankaloitui niin paljon, että autokou-

luilla ei enää ole todellista kilpailijaa. Keskenään ne eivät juurikaan kilpaile.

Kuningaskuluttaja-ohjelma käsitteli ajokorttiuudistusta 14.2. Siinä haastateltiin

vanhempia  ja Autoliiton toimitusjohtajaa. Autoliitto pitää uudistusta epäonnistu-

neena. Ajo-opetuksen määrä on joka vaiheessa lisääntynyt ja opetuslupaopet-

taja joutuu myös koulunpenkille. Olisi parempi kiristää tutkintoa ja määrätä lisä-

tunteja niille, jotka sitä tarvitsevat. Asenteitakaan ei laeilla muuteta, olem­mehan

rallikansaa.

Ikävää uudistuksessa on ajokortin hinnan kohtuuton nousu. Ikiaikainen ystäväni

muisteli ajokortin maksaneen viitisenkymmentä vuotta siten sata markkaa leima-

veroineen. Oman korttini hintaa en muista, mutta muistan, että 70-luvulla auto-

koulut paransivat tulostaan määräämällä naisille lisä­tunteja.

Aikaisemmin oli tapana, että nuori hankki ajokortin omilla tuloillaan. Nyt siihen

on har­voin mah­dollisuuksia, jos ei ole työtäkään. Kun ajokortin hinta nousee

useita satoja euroja, jopa 2400 euroon, monen nuoren unelma on taas kauem-

pana, kenties tuhottu.

Suomi on pitkien etäisyyksien maa eikä jatkuvasti harveneva julkinen liikenne osu

joka portin­pieleen. Kuntaliitostenkin myötä asiointimatkat pidentyvät. Auto on

välttämätön monille työssä käynnin, asioiden hoidon ja harrastusten ehto.

Koska lakien muuttaminen kestää useita vuosia, pitäisi seuraava ajokorttiuudistus

käynnistää heti. Sen pääsisällön tulisi olla ajokortin suorittaminen lukiossa tai am-

mattikoulussa vapaaehtoisena; ajotaito on kansalaistaito.

KERTTU KERÄNEN