KYSYTÄÄN KANSALAISILTA. Länsi-Uusimaa 18.10.2013

Vuonna 2000 valtiovarainministeriö antoi kansalaisille mahdollisuuden tehdä säästöehdotuksia valtion talousarviota varten. Sähköpostiviestejä tuli tulvi-
malla, yhteensä noin 1200 kappaletta. Silloinen kansliapäällikkö Raimo Sailas 
luki ne kaikki.

Suosituimmat ehdotukset olivat eduskunnan puolittaminen ja lähetystöjen 

lopettaminen EU-maista. Oopperan rahoitus haluttiin siirtää sponsoreille ja

 yleisölle. Kansanedustajien taksikyydit, puolue­tuki, viljelijöiden lomitusjär-

jestelmä saivat myös kyytiä kuten monet ansiosidonnaiset etuudet ja tuet. 

Eipä ole paljon muutosta tapahtunut.

OECD:stä eroamista ehdotettiin myös jossain yhteydessä. Eurooppa oli so-

dan jälkeen päässyt mm. Yhdysvaltojen Marshall-avun turvin jaloilleen. 

OECD, uusi taloudellinen yhteistyöjärjestö, perus­tettiin 1961 jatkamaan 

sen työtä. Perustajia olivat Yhdysvallat, Kanada, Pohjoismaat ja eräät muut 

Euroopan  valtiot. Suomi liittyi mukaan 1969, Japani 1964, Australia 1971 ja 

Uusi-Seelanti 1974. Lisää jäseniä otettiin 1990-luvulla ja vuonna 2010. Nyt 

jäsenmaita on jo 34.

OECD:n budjetti on noin 350 milj.euroa, ja se saa varansa jäsenmaksuna, 

joka muodostuu perus­maksusta ja osaksi jäsenmaan bkt:n mukaan. Suomi 

maksoi 2011 2,5 milj.euroa. OECD:n tehtävät ovat muuttuneet vuosien kulu-

essa ja se yrittääkin muuttaa imagoaan rikkaiden maiden kerhosta hyvien 

käytäntöjen järjestöksi, joka pyrkii talouskasvun, työllisyyden ja hyvinvoin-

nin lisäämiseen. Se on jäsenmaiden käytettävissä yhteiskunnan eri sekto-

reiden kehityssuuntia arvioitaessa ja tutki­musten ja analyysien teossa eri 

toimenpiteiden vaikutuksista. Suomen sanotaan viime vuosikymme­ninä hyö-

tyneen OECD:n jäsenyydestä suuresti. Herää kysymys, miksi hallitus suolsi 

varoja Hima­sen tutkimukseen, kun OECD on olemassa? Kaiken kaikkiaan 

OECD:hen kuuluminen vaikuttaa tarpeelliselta, vaikka muitakin kilpailevia 

organisaatioita on.

Osa konsulttien käytöstä sen sijaan on kyseenalaista. Valtio on vähentänyt 

väkeä viime vuosina tehokkuustavoitteen vuoksi ja irtisanottujen työ teete-

tään konsulteilla. Monet konsultit aloittavat työn ilman mitään käsitystä siitä, 

mitä siinä virastossa tehdään. Konsulttikustannuksista on vaikea saada tietoa. 

Lohjan kaupungin kaupunkisuunnittelun ne ovat kyllä Internetissä nähtävissä, 

mutta kaupunkisuunnittelu ei ole koko hallinto. Vuokralääkärien käyttö on 

myös taloudellisesti järjetöntä. Meillä on lääkäreitä enemmän kuin koskaan, 

virat vain pitäisi saada täytetyksi alueellisesti oikein.

Nyt kansalaisilta voitaisiin muutteeksi kysyä, miten valtio ja kunnat voisivat 

hankkia lisää tuloja muuten kuin veroja korottamalla tai metsien avohakkuil-

la kuntalaisille tärkeissä metsissä. Jokunen idea ehtisi ehkä tämän syksyn 

budjettiin, mutta ensi vuonna vielä paremmin.

Esimerkki: Vuoden professori Eva-Mari Aro Turun yliopistosta ehdotti luku-

kausimaksun käyt­töönottoa yliopistoissa. Aron mielestä opiskelijat eivät ole 

tarpeeksi ahkeria eivätkä ymmärrä, miten paljon heitä ”paapotaan”. Ja kun 

opiskelijoille järjestetään kesä­kursseja, 30 ilmoittautuu ja kolme tulee. Sitä, 

mitä saadaan ilmaiseksi, ei arvosteta.

Toinen esimerkki: Peliyhtiö Supercell ilmoitti maksavansa valtiolle 100 milj.

euroa yhteisöveroa ja myöhem­min vielä 160 miljoonaa sijoitustensa tuottoa. 

"Me olemme kasvaneet Suomessa ja olemme saaneet äärimmäisen paljon täl-
tä yhteiskunnalta. Kun me pärjäämme, on oikein, että me jaamme sen hy-
vän yhteiskunnan kanssa. On meidän vuoromme maksaa takaisin", toimitus­-
johtaja Ilkka Paananen sanoo. Lisää tällaista ajattelua.

KERTTU KERÄNEN

TURVAA PIMEÄLLÄ. Länsi-Uusimaa 4.10.2013

Kuljin kerran Marokon illassa heijastin keikkuen hihassani. Siellähän pimeys 

tulee jo iltakuuden-seitsemän aikaan. Erään kultasepänliikkeen ovella not-
kuva kauppias sai suorastaan hepulin nähdessään heijastimeni. Hän halusi 
ostaa sen melkein mihin hintaan tahansa. Kun kysyin tietääkö hän, mikä se 
on, hän vastasi tietävänsä. Olisin voinut antaa sen hänelle muuten vaan, 
mutta se ei käynyt, vaihtokauppa kylläkin. Valitsin hopeisen sormuksen ja 
vaihtokauppa oli tehty.

Lokakuu pyörähti käyntiin. Kuukauden ensimmäinen päivä oli myös ensim-
mäinen valtakunnallinen heijastinpäivä ja se on jo tätä kirjoittaessani lopuil-
laan. Ulkona on sysipimeää ja voi vain toivoa, että pimeässä vaeltajilla on 
heijastimet. Heijastimia on myytävänä kaupoissa ja kioskeissa. Myös yrityk-
set edistävät kulkijoiden näkyvyyttä jakamalla logoillaan varustettuja heijas-
timia. Monissa ulkoi-luvaatteissa ja jalkineissa on heijastinpintaa jo valmiiksi, 
heijastinliivejäkin on. Kuinkahan monta ihmishenkeä onkaan jo pelastunut 
heijastimien ansiosta?

Heijastinpäivänä Facebookissa oli sivukaupalla ”tykkääjiä” ja ”osallistujia” 

sekä kannanottoja heijastimien käytön puolesta. Eräs heijastinlaikkaaja 
(like, tykkää) kommentoi, että myös lemmikeillä kannattaa olla oma heijas-
tin tai heijastinliivi ja erityisesti heijastava hihna. Ei yhtään pöllömpi idea, 
onhan tällä viikolla myös Maailman eläinten päivä ja samalla Fransiskus Assi-
si­laisen, eläinten suojeluspyhimyksen muistopäivä (4.10.).

Toinen kantaa ottava toivoi polkupyöriin valot! Juuri edellisiltana olin itse-
kin havainnut, että kaikissa polkupyörissä ei ole nykyään valoja. Vastaani 
tuli iltapimeällä aikuinen mies – kapealla jalkakäytävällä ajaen – ilman valo-
ja. Ehdin onneksi hypähtää orapihlaja-aitaan eikä sen pahempaa sattunut. 
Kun kerroin tapahtumasta uintikaverilleni, hän sanoi ettei hänenkään pyö-
rässään ole valoja. Ne varastettiin jo silloin kun pyörä oli uusi.

Sen lisäksi, että pyöristä varastetaan valot, koko pyörä saattaa häipyä vain 

muutaman sadan metrin matkan vuoksi. Ja sitten se paiskataan pöpelikköön. Jyväskyläläisen sanomalehden Keskisuoma­laisen verkkoversiossa on osasto 
polkupyörille, eli luettelo varastetuista tai löydetyistä polkupyö­ristä tunto-
merkkeineen ja valokuvineen. Mikä mainio vaihtoehto tekstareille!

Pyöriä katoaa paljon varsinkin viikonloppuisin. Moni ajattelee, ettei polii-
seja juuri kannata vaivata varkausilmoituksilla. Pitää silti ilmoittaa, ja sitä 
varten polkupyörän valmistusnumero kannattaa olla tiedossa ja toinen avain 
tallella. Vakuu-tusyhtiöille ja poliisille ilmoitettujen varkauksien määrä on 
suunnilleen 10 000 vuodessa, mutta se on varmasti vain murto-osa. Pyörä 
kannattaa pitää kunnolla lukittuna esimerkiksi pylvääseen tai muuhun kiin-
teään rakenteeseen tai säilyttää pyörää lukitussa tilassa. Kotivakuutus 
yleensä korvaa, jos pyörä on ollut lukittuna. Omavastuun suuruus vaihte-
lee yhtiöittäin.

Varsinaisesti pyörävarkaudet lisääntyvät keväällä, mutta kyllä syyspimeät-
kin ovat otollista aikaa. Osa pyöristä taas katoaa ammattivorojen toimesta. 
Silloin tällöin tekstaripalstoilla näkyy varoituksia valoisaan aikaan kaduilla 
hitaasti ajelevista pakettiautoista. Ne ovat ilmiselvästi kartoittamassa alu-
eilla ja pihoilla lojuvia arvotavaroita, polkupyöriä, arvokkaampia leluja ym. 
Yöllä sitten ajetaan varsinainen keräilykierros ja aamulla ollaankin jo pyö-
räkuorman kanssa satamassa.

Toisin sanoen: heijastimet heilumaan ja polkupyörät lukkoon!

KERTTU KERÄNEN