KYSYTÄÄN KANSALAISILTA. Länsi-Uusimaa 18.10.2013

Vuonna 2000 valtiovarainministeriö antoi kansalaisille mahdollisuuden tehdä säästöehdotuksia valtion talousarviota varten. Sähköpostiviestejä tuli tulvi-
malla, yhteensä noin 1200 kappaletta. Silloinen kansliapäällikkö Raimo Sailas 
luki ne kaikki.

Suosituimmat ehdotukset olivat eduskunnan puolittaminen ja lähetystöjen 

lopettaminen EU-maista. Oopperan rahoitus haluttiin siirtää sponsoreille ja

 yleisölle. Kansanedustajien taksikyydit, puolue­tuki, viljelijöiden lomitusjär-

jestelmä saivat myös kyytiä kuten monet ansiosidonnaiset etuudet ja tuet. 

Eipä ole paljon muutosta tapahtunut.

OECD:stä eroamista ehdotettiin myös jossain yhteydessä. Eurooppa oli so-

dan jälkeen päässyt mm. Yhdysvaltojen Marshall-avun turvin jaloilleen. 

OECD, uusi taloudellinen yhteistyöjärjestö, perus­tettiin 1961 jatkamaan 

sen työtä. Perustajia olivat Yhdysvallat, Kanada, Pohjoismaat ja eräät muut 

Euroopan  valtiot. Suomi liittyi mukaan 1969, Japani 1964, Australia 1971 ja 

Uusi-Seelanti 1974. Lisää jäseniä otettiin 1990-luvulla ja vuonna 2010. Nyt 

jäsenmaita on jo 34.

OECD:n budjetti on noin 350 milj.euroa, ja se saa varansa jäsenmaksuna, 

joka muodostuu perus­maksusta ja osaksi jäsenmaan bkt:n mukaan. Suomi 

maksoi 2011 2,5 milj.euroa. OECD:n tehtävät ovat muuttuneet vuosien kulu-

essa ja se yrittääkin muuttaa imagoaan rikkaiden maiden kerhosta hyvien 

käytäntöjen järjestöksi, joka pyrkii talouskasvun, työllisyyden ja hyvinvoin-

nin lisäämiseen. Se on jäsenmaiden käytettävissä yhteiskunnan eri sekto-

reiden kehityssuuntia arvioitaessa ja tutki­musten ja analyysien teossa eri 

toimenpiteiden vaikutuksista. Suomen sanotaan viime vuosikymme­ninä hyö-

tyneen OECD:n jäsenyydestä suuresti. Herää kysymys, miksi hallitus suolsi 

varoja Hima­sen tutkimukseen, kun OECD on olemassa? Kaiken kaikkiaan 

OECD:hen kuuluminen vaikuttaa tarpeelliselta, vaikka muitakin kilpailevia 

organisaatioita on.

Osa konsulttien käytöstä sen sijaan on kyseenalaista. Valtio on vähentänyt 

väkeä viime vuosina tehokkuustavoitteen vuoksi ja irtisanottujen työ teete-

tään konsulteilla. Monet konsultit aloittavat työn ilman mitään käsitystä siitä, 

mitä siinä virastossa tehdään. Konsulttikustannuksista on vaikea saada tietoa. 

Lohjan kaupungin kaupunkisuunnittelun ne ovat kyllä Internetissä nähtävissä, 

mutta kaupunkisuunnittelu ei ole koko hallinto. Vuokralääkärien käyttö on 

myös taloudellisesti järjetöntä. Meillä on lääkäreitä enemmän kuin koskaan, 

virat vain pitäisi saada täytetyksi alueellisesti oikein.

Nyt kansalaisilta voitaisiin muutteeksi kysyä, miten valtio ja kunnat voisivat 

hankkia lisää tuloja muuten kuin veroja korottamalla tai metsien avohakkuil-

la kuntalaisille tärkeissä metsissä. Jokunen idea ehtisi ehkä tämän syksyn 

budjettiin, mutta ensi vuonna vielä paremmin.

Esimerkki: Vuoden professori Eva-Mari Aro Turun yliopistosta ehdotti luku-

kausimaksun käyt­töönottoa yliopistoissa. Aron mielestä opiskelijat eivät ole 

tarpeeksi ahkeria eivätkä ymmärrä, miten paljon heitä ”paapotaan”. Ja kun 

opiskelijoille järjestetään kesä­kursseja, 30 ilmoittautuu ja kolme tulee. Sitä, 

mitä saadaan ilmaiseksi, ei arvosteta.

Toinen esimerkki: Peliyhtiö Supercell ilmoitti maksavansa valtiolle 100 milj.

euroa yhteisöveroa ja myöhem­min vielä 160 miljoonaa sijoitustensa tuottoa. 

"Me olemme kasvaneet Suomessa ja olemme saaneet äärimmäisen paljon täl-
tä yhteiskunnalta. Kun me pärjäämme, on oikein, että me jaamme sen hy-
vän yhteiskunnan kanssa. On meidän vuoromme maksaa takaisin", toimitus­-
johtaja Ilkka Paananen sanoo. Lisää tällaista ajattelua.

KERTTU KERÄNEN