PUHDASTA VETTÄ. Länsi-Uusimaa 1.11.2013

Ihminen tulee toimeen noin kuukauden ilman ruokaa, ilman vettä vain viikon.

Aina silloin tällöin muistutetaan siitä, että vettä pitäisi säästää, Suomessakin.

Meillähän on satoja tuhansia järviä ja kaikkina vuodenaikoina sataa. Mutta

vettä kuluu muutenkin kuin ihmisten talousvedeksi: teolli­suuden ja maatalou-

den lisäksi voimayhtiöiden sähköntuotantoon. Vesivoiman osuus energiatuotan-

­nossa on noin 24.5 %.

 

Maapallon makeasta vedestä 0.3 % on järvissä ja joissa, 30.8% pohjavesissä,

joihin lasketaan mm. soissa oleva vesi ja ikirouta ja 68.9 % jäätiköissä ja pysy-

vässä lumipeitteessä. Sitä mukaa kun maailman väestö kasvaa, myös makean-

veden käyttölisää y. Suurimman osan maapallon vesi­varoista kuluttaa maa-

talous. Suurkuluttajia ovat Yhdysvallat, jossa vettä käytetään noin 1680
kuutiota henkeä kohden vuodessa ja Egypti hyvänä kakkosena 920 m³. Suoma-
laisten kulutus on 440 kuutiota. Veden ja sähkön käytön vähentäminen on
helpommin sanottu kuin tehty. Koko ajan saamme uusia sähkövekottimia.
Mistä itse luopuisit: pesukoneesta, astianpesukoneesta, televisiosta, tieto-
koneesta? WC-huuhteluihin kuluu järkyttävät 40 litraa vettä vuorokaudessa
henkeä kohti.

 

Lohjanjärvi oli 2011 ehdolla Uudenmaan maakuntajärveksi, mutta yleisö valitsi Tuusulanjärven. Lohjanjärven pinta-ala saarineen on 122 km². Keskisyvyys on

runsas 12,7 metriä ja syvin kohtaan. 55 metriä Isollaselällä. Järven korkeus
merenpinnasta on 32 m. Lokakuun alussa Uudenmaan ely-keskus antoi lausun-
non, jonka mukaan Lohjanjärven tila on hyvä. Muutamaa viikkoa myöhemmin
uutisoitiin järven vedenpinnan laskusta ennätysalhaalle, veden muuttumisesta
vihreäksi ja pahan­hajuiseksi. Lohjanjärven ympäristön normaali sademäärä on

700 mm vuodessa, mutta pitkä, vähä­satei­nen ja lämmin syksy on saanut sini-

levän kukkimaan tavallista enemmän ja suuria levälauttoja on havaittu pitkin

rantoja.

 

Olisi hyvä, jos ennen lumen tuloa sataisi kunnolla vettä. Mustionjoen voima-
laitoshan juoksuttaa vettä saamansa luvan alarajaan asti. Alarajan muutos
olisi tarpeen ympäristön ja asukkaiden kannalta.

 

Maailman suurimman vesivoimalaitoksen rakentaminen Kiinassa aloitettiin
2003. Tämä ns. Kolmen rotkon pato sijaitsee Jangtsen laaksossa. Voimalaitok-
sen tieltä joutui muuttamaan lähes puolitoista miljoonaa ihmistä ja vielä siir-
retään 3-4 miljoonaa, johtuen patoaltaan saasteista ja jokiäyräiden sortumis-
vaaroista.

Pessimistisimmät odottavat vielä isoa ekokatastrofia.

Etiopiassa on parhaillaan ison voimalaitoksen Gibe III:n rakentaminen, jonka
piti valmistua tänä keväänä. Gibe III  kaksinkertaistaa Etiopian energiatuotan-
non, tuo vettä kiinalaisten ja saudien vuokraamille pelloille, mutta tekee tu-
hoa naapurivaltiossa Keniassa. Veden pinta maailman suu­rimmassa aavikko-
järvessä Turkana järvessä laskee, kaivot kuivuvat ja kalansaaliit hupenevat.
Kun Gibe III valmistuu, on Etiopialla on jo suunnitelmissa Gibe IV ja V.

 

Puhdasta vettä tulee olemaan aina vain vähemmän juomavedeksi, kun samal-
la apajalla ovat ener­giayhtiöt ja teollisuus. Sodiksi asti vesipula on harvoin
johtanut, vaikka vedestä on kiistelty aina.

 

1950-luvulla meilläkin oli omat koskisotamme; voimayhtiöt halusivat poh-
joisen joet sähkövoiman tuotantoon vastassaan luontoarvojen puolustajat.
Kemi- ja Oulujoet valjastettiin ja niissä on useita voimalaitoksia. Niiden har-
joittama veden korkeuden säätely sähköntarpeen mukaan liuottaa maata
rannoilta aiheuttaa muutakin haittaa. Kuusamossa upea Jyrävän putous sen
sijaan säilyi vapaana.

 

Vesi on rajallinen luonnonvara eikä sitä voi korvata millään. Jokainen voi
edistää puhtautta ja estää rehevöitymistä, ainakin vähän.