BIOHAKKEROINTIA. Länsi-Uusimaa 29.11.2013

Höristin korviani: biohakkerointi? Käykö joku tonkimassa kompostia? Onko

biolääketieteen keksinnöt hakkeroitu? Kaikki pikatulkintani aiheesta olivat

väärin.

 

Biohakkerointi on uudehko liike, joka syntyi Yhdysvalloissa ja on levinnyt

kymmeniin maihin. Alun perin kyse oli The Quantified Self –sivustosta Inter-

netissä, johon Applen iPad mahdollisti valtavien tietomäärien tallentamisen.

Itsensä seurantaan hurahtivat lähinnä 20-30 –vuotiaat miehet, teknologian

opiskelijat, jotka alkoivat mitata itseään erilaisin elektronisin laittein kun-

tosalilla ja lenkillä, analysoida ruoka-aineiden vaikutuksia ja arvioida kehon

tilaa. Päätavoitteena oli stressitason hallinta.

Biohakkeri siis hakkeroi omaa kehoaan, seuraa painoaan älyvaa´alla, mittaa

verenpainetta ja rasva­prosenttia. Sykemittari, alun perin suomalainen kek-

sintö, mittaa sydämen toimintaa, laite päässä aivosähkökäyrää. Jos mittaus-

laitteen ääni on matala, se kertoo levollisesta tilasta, korkea ääni taas kes-

kittymisen tasosta. Myös unen määrä ja laatu analysoidaan. Aterioista, ruo-

ka-aineiden määrästä, laadusta ja vaikutuksista pidetään kirjaa. Biohakkeri

saattaa mitata verensokerinsa viisikin kertaa päivässä. Kolesteroliarvot tal-

lennetaan excel-taulukkoon. Älypuhelin kirjaa tietoja juostessa ja ajan­hal-

lintasovellus tietokoneella seuraa ajankäyttöä minuutin tarkkuudella. Jot-
kut hankkivat geenitestin, joka kertoo mahdollisesta perimästä perinnölli-
siin sairauksiin.

 

Biohakkerin apuna ovat myös opaskirjat, personal-trainerit ja samanmielis-

ten ryhmät. Facebookissa on suomalaisillakin oma ryhmänsä, johon pääsee

vain pyytämällä. Jäseniä oli jo jokin aika sitten 300, mutta määrä kasvaa

vauhdilla. Tapaamisissa biohakkerit vertaavat kokemuksiaan, vaihtavat

ideoita ja vinkkejä uusista laitteista ja sovelluksista. Eräs hakkeri paransi

mahahaavansa korjattuaan ruokailu­tottumuksiaan ja elämäntapojaan mit-

tauksista saamiensa tulosten avulla. 

 

Edellä mainittu esimerkki lienee poikkeus. Tosin ihmiset ovat nykyään yhä

tietoisempia sairauk­sista ja osaavat hakea Internetistä tietoa. Tulkinnat

saattavat olla virheellisiä ja jopa tuottaa vahinkoa. Lääkärin vastaanotolle

hankkiudutaan valmiin diagnoosin kanssa hakemaan tukea ja lääkitystä. Nuo-

remmille lääkäreille tämä sopii, mutta vanhemmat saattavat kokea auktori-

teettinsa uhatuksi.

Ovatko miehet vihdoin alkaneet kiinnostua omasta terveydestään vai ovat-

ko he omaan napaan tuijottavia narsisteja? Jääkö aikaa muuhun kuin itsensä

mittaamiseen? Jos tarkoitus on vähentää tai ainakin hallita stressiä, niin ei-

kö mittaaminen koko ajan stressaa lisää? Jos tuloksena on terveellisten elä-

mäntapojen omaksuminen, terveydentilan kohentuminen ja eliniän pitene-

minen, asia on enemmän kuin kannatettava. Suurta kansanliikettä biohak-

keroinnista tuskin tulee.

Tilastokeskuksen mukaan miesten eliniän odote vuonna 2011 oli 77,2 vuotta

ja naisten 83,5 vuotta. Naisten elinikä on yli 6 vuotta pitempi. Naiset käyt-

tävät terveyspalveluja enemmän hyväkseen, kiitos äitiys- ja lastenneuvoloi-

den. Eron miesten ja naisten elinikäodotteiden välillä soisi pienenevän, ja

siinä elintavat ja ravinto ovat merkittävässä asemassa.

 

Mittailen minä itsekin. Kotona on digitaalivaaka. Ostimme lopulta verenpaine-

mittarinkin, kun terveys­keskuksen mittari varastettiin kerta toisensa perään.

Miehellä on laite sokeriarvon mittaamiseen. Ter­veyskeskuksen laboratoriosta

saa muun muassa hyvän ja pahan kolesterolin ja hemoglobiinin arvot. Näitä

lukemia seuraan ja kirjaan ne excel-taulukkoon. Tästä on kaukana biohakke-

roinnista, mutta onpahan hauska seurata asioita.

KERTTU KERÄNEN

                                       -----------------------------------------------------------------

Kirjani 

 

PATALUHA JA UMPIMÄHKÄ,

Kolumnit Länsi-Uusimaassa 2009-2012,

 

tulee kohta painosta. Sitä tullaan myymään

ainakin Karjalohjan toimipisteessä.

                               ---------------------------------------------------------

PUHDASTA VETTÄ. Länsi-Uusimaa 1.11.2013

Ihminen tulee toimeen noin kuukauden ilman ruokaa, ilman vettä vain viikon.

Aina silloin tällöin muistutetaan siitä, että vettä pitäisi säästää, Suomessakin.

Meillähän on satoja tuhansia järviä ja kaikkina vuodenaikoina sataa. Mutta

vettä kuluu muutenkin kuin ihmisten talousvedeksi: teolli­suuden ja maatalou-

den lisäksi voimayhtiöiden sähköntuotantoon. Vesivoiman osuus energiatuotan-

­nossa on noin 24.5 %.

 

Maapallon makeasta vedestä 0.3 % on järvissä ja joissa, 30.8% pohjavesissä,

joihin lasketaan mm. soissa oleva vesi ja ikirouta ja 68.9 % jäätiköissä ja pysy-

vässä lumipeitteessä. Sitä mukaa kun maailman väestö kasvaa, myös makean-

veden käyttölisää y. Suurimman osan maapallon vesi­varoista kuluttaa maa-

talous. Suurkuluttajia ovat Yhdysvallat, jossa vettä käytetään noin 1680
kuutiota henkeä kohden vuodessa ja Egypti hyvänä kakkosena 920 m³. Suoma-
laisten kulutus on 440 kuutiota. Veden ja sähkön käytön vähentäminen on
helpommin sanottu kuin tehty. Koko ajan saamme uusia sähkövekottimia.
Mistä itse luopuisit: pesukoneesta, astianpesukoneesta, televisiosta, tieto-
koneesta? WC-huuhteluihin kuluu järkyttävät 40 litraa vettä vuorokaudessa
henkeä kohti.

 

Lohjanjärvi oli 2011 ehdolla Uudenmaan maakuntajärveksi, mutta yleisö valitsi Tuusulanjärven. Lohjanjärven pinta-ala saarineen on 122 km². Keskisyvyys on

runsas 12,7 metriä ja syvin kohtaan. 55 metriä Isollaselällä. Järven korkeus
merenpinnasta on 32 m. Lokakuun alussa Uudenmaan ely-keskus antoi lausun-
non, jonka mukaan Lohjanjärven tila on hyvä. Muutamaa viikkoa myöhemmin
uutisoitiin järven vedenpinnan laskusta ennätysalhaalle, veden muuttumisesta
vihreäksi ja pahan­hajuiseksi. Lohjanjärven ympäristön normaali sademäärä on

700 mm vuodessa, mutta pitkä, vähä­satei­nen ja lämmin syksy on saanut sini-

levän kukkimaan tavallista enemmän ja suuria levälauttoja on havaittu pitkin

rantoja.

 

Olisi hyvä, jos ennen lumen tuloa sataisi kunnolla vettä. Mustionjoen voima-
laitoshan juoksuttaa vettä saamansa luvan alarajaan asti. Alarajan muutos
olisi tarpeen ympäristön ja asukkaiden kannalta.

 

Maailman suurimman vesivoimalaitoksen rakentaminen Kiinassa aloitettiin
2003. Tämä ns. Kolmen rotkon pato sijaitsee Jangtsen laaksossa. Voimalaitok-
sen tieltä joutui muuttamaan lähes puolitoista miljoonaa ihmistä ja vielä siir-
retään 3-4 miljoonaa, johtuen patoaltaan saasteista ja jokiäyräiden sortumis-
vaaroista.

Pessimistisimmät odottavat vielä isoa ekokatastrofia.

Etiopiassa on parhaillaan ison voimalaitoksen Gibe III:n rakentaminen, jonka
piti valmistua tänä keväänä. Gibe III  kaksinkertaistaa Etiopian energiatuotan-
non, tuo vettä kiinalaisten ja saudien vuokraamille pelloille, mutta tekee tu-
hoa naapurivaltiossa Keniassa. Veden pinta maailman suu­rimmassa aavikko-
järvessä Turkana järvessä laskee, kaivot kuivuvat ja kalansaaliit hupenevat.
Kun Gibe III valmistuu, on Etiopialla on jo suunnitelmissa Gibe IV ja V.

 

Puhdasta vettä tulee olemaan aina vain vähemmän juomavedeksi, kun samal-
la apajalla ovat ener­giayhtiöt ja teollisuus. Sodiksi asti vesipula on harvoin
johtanut, vaikka vedestä on kiistelty aina.

 

1950-luvulla meilläkin oli omat koskisotamme; voimayhtiöt halusivat poh-
joisen joet sähkövoiman tuotantoon vastassaan luontoarvojen puolustajat.
Kemi- ja Oulujoet valjastettiin ja niissä on useita voimalaitoksia. Niiden har-
joittama veden korkeuden säätely sähköntarpeen mukaan liuottaa maata
rannoilta aiheuttaa muutakin haittaa. Kuusamossa upea Jyrävän putous sen
sijaan säilyi vapaana.

 

Vesi on rajallinen luonnonvara eikä sitä voi korvata millään. Jokainen voi
edistää puhtautta ja estää rehevöitymistä, ainakin vähän.