EU PIKAKELAUKSELLA. Länsi-Uusimaa 10.1.2014

 

Suomessa järjestettiin 1994 neuvoa antava kansanäänestys Euroopan

Unioniin liittymisestä. 56,9% äänesti liittymisen puolesta. Eduskunnassa

145 edustajaa äänesti puolesta, 52 vastaan, 1 tyhjää, 1 poissa. Jäsen-

yys astui voimaan 1.1.1995. Alkoi uskomaton pörinä valtionhallinnossa.

Kielikursseil­le oli tungosta, kielenkääntäjät olivat ylityöllistettyjä, kun

EU:n lait ja direktiivit piti äkkiä saada suomen kielelle. Innostus oli

melkoinen. Va­littiin EU-virkamiesharjoittelijoita kovin kriteerein ja

pienikin oleskelu ulkomaisessa päiväkodissa oli meriitti. Voi niitä on-

nellisia, jotka olivat ymmärtä­neet opiskella ranskaa!

 

Järjestettiin EU-tutkintoja. Yliopistoissa saattoi suorittaa EU-perus­-

kurssin ja se on mahdollista edelleenkin. Kurssilla perehdyttiin EU:n

historiaan, organisaatioon ja menette­lyihin. Muiden EU-maiden oloja

ja hallintojärjestelmiä vertail­tiin. Niiltä ajoilta on peräisin ihmette­-

lyni Suomen edus­kunnan koosta ja kuntien määristä ver­rattuna mui-

den maiden vastaaviin.

Kun katsoi uusin silmin Euroopan karttaa, huomasi, miten idässä Suo-

mi on. Sitä oli jotenkin miel­tänyt Suomen kuuluvan kartallakin länteen.

Itä-Euroopan maat olivat paljon meitä keskemmäl­lä ja lännemmäs­sä.

Suomella ja Venäjällä on yhteistä rajaa 1340 kilometriä. Se on samalla

osa EU:n itärajaa ja yksi maailman suurista elintasokuiluista.

 

Kun Suomi liittyi EU:hun, EUn edeltäjän, Euroopan Hiili- ja Teräsyhtei-

sön perustamisesta oli kulunut jo 46 vuotta. Entiset arkkiviholliset Sak-

sa ja Ranska sekä Italia, Hollanti ja Luxemburg olivat allekirjoittaneet

sopimuksen 1951 tavoitteenaan lopettaa sodat Euroopassa.

 

Yhteistyö laajeni, kun Euroopan talousyhteisö ETY ja Euroopan Atomi-

energiayhteisö Euratom perustettiin Rooman sopimuksella 1957. Näiden

kolmen yhteisön hallintoelimet yhdistettiin 1967.

 

Yhdistynyt kuningaskunta, Irlanti ja Tanska liittyivät ETY:n jäseniksi

1973, Kreikka 1981, Es­panja ja Portugali 1986. EU:n yhtenäisasiakirja

allekirjoitettiin 1986 ja sisämarkkinoita ryhdyttiin kehit­tämään. Sisä-

markkinat tarkoittavat tavaroiden, palvelusten, rahan ja ihmisten va-

paata liikku­vuutta. Maastrichtin sopimuksella 1992 yhteistyö laajeni

yhteisöjen lisäksi ulko- ja turvallisuus­asioihin ja oikeus- ja sisäasioihin.

Samalla yhteisö muutti nimensä Euroopan Unioniksi.

 

1995 EU:hun liittyivät Suomi, Ruotsi ja Itävalta. Vuosina 2004-07 Unio-

niin liittyi 12 uutta jäsentä, etupäässä entisen Itä-Euroopan valtioita.

Viime kesänä Kroatiasta tuli EU:n 28. jäsen. Kun Eurooppa muodostuu

niin monista eri kulttuureista, erikielisistä kansoista, uskonnoista, on

huikea saavutus, että se vielä on koossa. Suomalaistenkin identiteetti

on vain vahvistunut.

 

Kaikki EU-valtiot kuuluvat Emuun. Vain 13 maassa käytetään euroa,

joka otettiin käyttöön 2002. Budjetin suuruus 2013 on 150,9 mrd. euroa.

Suomi on nettomaksaja, eli maksaa enemmän kuin saa. Summa henkeä

kohti 2011 oli 123 euroa. Kaikkia hyötyjä on mahdoton arvioida.

 

Lissabonin kokous 2009 teki ehdotuksen EU:n perustuslaiksi. Se tuli mo-

nien vaiheiden jälkeen voimaan 1.12.2009.

 

Kevään EU:n parlamenttivaaleissa Suomesta valitaan 13 meppiä. Äänes-

tysaktiivisuus oli edellisissä vaaleissa 40 %. Sen uskotaan kasvavan, kun EU-

kriittisyys on kaikkialla voimistunut mm. laman, pankkikriisien ja kasva-

van maahanmuuton vuoksi. Jäsenmaat ovat erimielisiä EU:n tulevaisuuden

suunnasta, ja jopa erohaluja esiintyy.

 

EU on tuonut 50 vuoden ajan ihmisille vakautta, rauhaa ja hyvinvointia.

Silti, mitä enempi aikaa kuluu, sitä harvempi muistaa alun rauhantavoit-

teen. Kun EU sai Nobelin rauhanpalkinnon 2012, Eurooppaneuvoston pu-

heenjohtaja Herman Van Rompuy muistutti puheessaan alkuperäisestä rauhantavoitteesta. Nykytilanne maailmassa vahvistaa rauhan merkityksen.

Sillä tiellä kannattaa pysyä.

 

KERTTU KERÄNEN