VESIVESSAN IHANUUS JA KURJUUS. Länsi-Uusimaa 31.10.2014

Muutaman lämpimän syyspäivän ansiosta harava on heilunut ja komposti 

on kukullaan puiden lehtiä. Huonosti maatuvat vaahteran- ja tammenleh-

det on kasattu strategisiin paikkoihin. Kunnon vaahteran­lehtipeitteen alta 

ei keväällä ponnista edes nokkonen. Nokkosista tulikin mieleen lähikadulla 

oleva kyltti koiranomistajille:

”Herkkä kallioketokasvullisuus kärsii koiranjätösten aiheuttamasta liiasta 

lannoituksesta ja on vaarassa tuhoutua kokonaan. Luonnonkukkien tilalle 

kasvaa nokkosta ja korkeata heinää. Kerää siis lemmikkisi jätökset roska-

astioihin jotta muutkin voivat nauttia kauniista ympäristöstä.”

Olinkin havainnut lähimetsän kävelytien varren valtavat nokkospöheiköt. 

Ihmiset keräävät koiriensa jätökset melko hyvin kadulta, mutta jättävät 

puistotiellä keräämättä. Itsekin olen ollut sitä mieltä, että koirankakka 

vain lannoittaa maaperää, maatuu pian ja joutuu näin luonnon kiertokul-

kuun. Ja nokkoset estävät tehokkaasti lähikapakan asiakkaita tulemasta 

takapihallemme pissille.

Monia kesämökkiläisiä askarruttaa huussin eli ihmisten käymäläjätteen 

kompostointi ja voiko sitä levittää kasvimaalle ja voiko ollenkaan. Voi, 

mutta käymäläjäte on kompostoitava kunnolla vähintään yli talven, mie-

luusti parikin vuotta. Eri-ikäisiä komposteja voi olla vierekkäin. Kompos-

tin lämpötila pyritään nosta­maan heräteaineilla tai ilman yli 60 asteen. 

Se riittää tappamaan ihmisen kehon lämpöön sopeutuneet taudin­aiheut-

tajat, patogeenit. Ihmislanta soveltuu kompostoitavaksi hyvin, koska ruo-

kavaliomme on moni­puoli­sempi kuin karjalla. Sekakomposti on rikas ravin-

nelähde, koska siinä syntyy enemmän kasvin kasvua vauh­dittavaa typpeä. 

Pelkästä lehti- ja ruohokompostista tulee kyllä ravinteikasta multaa, mut-

ta se edistää vain kasvien lehtien kasvua. Itse sirottelen kompostimullan 

mieluimmin kukkapenkkeihin.

Vesikäymälät tunnetaan jo antiikin ajoilta. Niiden haitallisuus ympäris-

tölle on huomattu ajat sitten, vaikka tuotokset päätyisivätkin puhdistus-

laitokselle. Eivätkä ne aina päädy. Kun kaikkialla ei edes ole puhdasta 

juomavettä, tuntuu WC-pöntön huuhtelu puhtaalla vedellä ihan järjen-

vastaiselta. Vanhemmissa vessoissa säiliöiden koko oli yhdeksän litraa, 

nykypöntöissä vain kuusi. Puolen litran pullo vesisäiliössä vähentää kulu-

tusta lisää. Pikkupojatkin voivat pissiä mummin kukkapenkkiin.

Maaseudulla ja kesämökeillä ovat kuiva- ja kompostikäymälät hyvä vaih-

toehto. Niissä jätöksien päälle laitetaan kariketta tai käytetään sähköä. 

Kaupungeissa vesivessoista ei voi noin vain luopua.

Maailmassa on yli 7 miljardia ihmistä, Intiassakin 1.2 miljardia, joten ih-

misten ulostusjäte on valtaisa on­gelma. Intian presidentti Mukherjee ker-

toi äskettäin käydessään Suomessa, että Intian tavoitteena on 2019 men-

nessä rakentaa sisävessa jokaiselle intialaiselle. Käymälöiden saaminen 

siellä edes kouluihin on aika­moinen haaste. Vesivessojen merkitys tervey-

delle on selvä mutta ympäristön kannalta iso uhka, vähän samalla tapaa 

kuin että jokainen kiinalainen hankkii auton. Meillä ei kuitenkaan ole oi-

keutta vaatia kummankaan asian, ei autojen eikä sisävessojen epäämistä 

kehitysmaiden ihmisiltä. On vain kehitettävä teknisiä ratkaisuja jotta maa-

pallo pelastuisi.

KERTTU KERÄNEN

NISKAVUOREN LEIPÄ. Länsi-Uusimaa 17.10.2014

Päätinpä kirjoittaa vaihteeksi jostain hauskemmasta asiasta. Usein 

päällimmäisenä mielessä ovat epä­kohdat, kuten viimeksi Karjalohjan 

asiamiespostin lopettaminen. Huonoja uutisia tulee joka tuutista. 

Afrikassa riehuu Ebola-epidemia, äärimmäisen vaarallinen kylläkin, 

ja helsin­kiläinen nuorisojoukko hakkaa huvikseen nuorempiaan. Ei 

se jokapäiväistä ole, mutta yksikin pahoinpitely on liikaa. Suurin 

osa nuorista on kuitenkin hyväkäytöksistä.

Positiivinen aiheeni olisi teatterissakäynti, mutta, mutta… Jo meno-

matkalla Lohjalle tunnelma latistui kuoppa kuopalta Karjalohjan Kes-

kustiellä. Itsenäisen Karjalohjan aikaan 2010 kunta vaati tien uudel-

leen päällystämistä, mutta mitään ei ole tehty. Pääsimme kumminkin 

perille, ajoissa ja terveenä.

Vaahterateatteri esitti Hella Wuolijoen Niskavuoren leipää kesällä 

Sampomäellä kaksitoista kertaa ja nyt kolmesti Laurentius-salissa. 

Suurmenestyksen saaneen näytelmän lisänäytöksiä oli pyydetty mo-

nelta taholta. Mutta mitenkähän se soveltuisi sisä­tiloihin? Ei ainakaan 

olisi hyy­tävän kylmää eikä sataisi vettä yleisön niskaan, kuten ulko-

tiloissa saattaa käydä ja oli kuulemma käynytkin. Hyvin soveltui näy-

telmä sisätiloihin. Tyydytyksellä havaitsin, että näytelmälle oli teh-

ty kunnon lavasteet.

Hella Wuolijoki os. Murrik syntyi Virossa 1866. Ylioppilaaksi tulon jäl-

keen hän opiskeli Helsingin yliopistossa filosofian kandidaatiksi ollen 

Viron ensimmäinen akateemisen tutkinnon suorittanut nainen. Hän 

oli aikamoinen renessanssi-ihminen, teki elämäntyönsä Suomessa kir-

jailijana, liikenaisena, maanviljelijänä, kansanedustajana ja Yleis-

radion pääjohtajana. Talvisodan aikana hän neuvotteli Alexandra Kol-

lontain kanssa rauhasta ja sai jatkosodan aikana tuomion maanpetok-

sesta.

Hella Wuolijoki kirjoitti Niskavuorelaisista viisi näytelmää. Niskavuo-

ren naiset (1936) Niskavuoren lipä (1939), Niskavuoren nuori emäntä 

(1940), Niskavuoren Heta (1950) ja Entäs nyt, Niskavuori? (1953), 

kaikki vahvojen naisten näytelmiä. Miljöön mallina oli miehensä Sulo 

Wuolijoen kotikartano Hauholla.

Näytelmä käsitteli rahaa, valtaa ja rakkautta. Naisten pyrkimys itsenäi-

syyteen, omaan uraan koki myös olla esillä. Tällä kertaa vielä perinteet 

voittivat ja Ilona suostui toisten määrittelemään ruotuun talon emän-

näk­si. Ja tuskinpa kukaan enää hyväksyisi yhden lapsen suosimista perin-

nönjaossa.

Vanhemmalla väellä on muistikuvia Niskavuori-elokuvien näyttelijöiden 

ainakin Elsa Turakaisen, Rauni Luoman ja Tauno Palon roolisuorituksista. 

Vaahterateatterin väki teki omaa, komeaa teatteria, ehkä paikoin epä-

tasaista, mutta erityisesti vanhaemäntä ja Telefooni-Sandra, Simolan 

isäntä ja Marttakin tavallaan olivat ihan upeita!

Huima kohtaus oli vanhan emännän kehotus Ilonalle mennä tupaan, is-

tua emännän paikalle pöydän päähän kuin olisi siinä aina istunut. Ihan 

väristykset menivät iholla. Vaikka vähän teki mieli kapinoida, jotain 

jaloa ja ylevää vanhan emännän olemuksessa oli. Se syntyy osaami-

sesta, rakkaudesta maahan ja lujasta uskosta omiin arvoihin. 

Ja Ilona meni, korot kopisten ja pää pystyssä.

KERTTU KERÄNEN

POSTI TOI JOBINPOSTIA. Länsi-Uusimaa 3.10.2014

Karjalohjan asiamiespostin palvelut loppuivat 6.9. klo 14.45. Itella 

Posti Oyj:n tiedote tupsahti postilaatik­koihin edellisellä viikolla, yl-

lättäen ja pyytämättä. Itella Postin aluepäällikkö kertoi, että neu-

votteluja asiamiespostin jatkamisesta oli käyty jo tammikuussa, tu-

loksetta, eikä uutta jatkajaa­kaan ollut löytynyt. Kysymykseen ke-

neltä oli kysytty, hän ei osannut vastata, koska oli juuri silloin au-

tossa. Salen myymäläpäällikön mukaan heiltä oli kysytty, mutta 

tilat ja henkilökunnan määrä eivät riitä. Kätevintä oli siis lopettaa 

asiamiesposti ja siirtää pakettipalvelut Sammatin Siwaan. Se on 

avoinna ma-pe 8.00 - 22.00, la-su 9.00 - 22.00. Pakettiautomaatin 

saamiseen väestömäärä ei riitä. Postimerkkejä voi ostaa Postin 

omasta verkkokaupasta ja tietysti myös Salesta.

Uuden postilain (29.4.2011/415) mukaan Itella Posti tarjoaa yleis-

palveluja koko maassa. Palvelu­pisteitä tulee olla vähintään yksi 

jokaisessa kunnassa, kohtuullisen matkan päässä asiakkaan vaki-

tuisesta asunnosta. Yleispalvelupisteen eli asiamiespostin menet-

täminen Karjalohjalla on siis osaksi kuntaliitoksen syytä.

Suomen Asiamiesyrittäjät ry on reklamoinut asiamiespostikorvaus-

ten pienuudesta jo pitkään. Postilla olisi varmasti kykyä maksaa 

kunnollakin, se on ”vakavarainen” yritys ja sen palvelut on hinnoi-

teltu eurooppalaisia posteja paremmin. Alle 2 kg:n paketin hinta 

Suomessa on 7,60 euroa, mutta Saksassa vain 4,10 euroa. Ja asia-

miesposti huolehtii tiloista. Neuvottelijana Posti on kui­tenkin yli-

voimainen: ”Kenenkään ei ole pakko tehdä meidän kanssa yhteis-

työtä.” Postiasiamiehenä toimiminen on ollut haluttua pienillä 

paikkakunnilla, koska se tuo lisää asiakkaita varsinaiseen yrityk-

seen, vaikka postin pitäminen ei olisikaan kannattavaa. Pohjois-

Suomessa tämäkin into on hiipunut.

Postin tiedotteen mukaan yli viiden kilometrin etäisyydellä asuvat 

karjalohjalaiset voivat tilata paketilleen ilmaisen kotiinkuljetuksen 

(puh. 0200 71000 ma - pe klo 8-18.). Yleensä paketti tuodaan seu-

raavana päivänä. Melkein kaikilla karjalohjalaisilla etäisyysehto täyt-

tyy, joten kotiinkuljetusta kannattaa käyttää. Saattaa olla, että pa-

kettien kuljetus tulee Postille kalliimmaksi kuin asiamies­posti. Ai-

nakin verkkokauppa ja postimyynti ovat kovassa kasvussa. - Paket-

tien lähettämisen vuoksi on kuitenkin lähdettävä Sammattiin.

Posti on malliesimerkki yhtiöittämisen vaikutuksista syrjäseuduilla 

ja haja-asutusalueilla. Alue­politiikan tavoitteena oli pitkään pitää 

koko maa asuttuna, mutta palveluiden huononnukset eivät tätä ta-

voitetta edistä. Väki muuttaa yhä innokkaammin taajamiin. 1990-

luvulta lähtien on toista­kymmentä valtion laitosta yhtiöitetty ja näis-

tä kuusi on myöhemmin yksityistetty. Posti on jo yhtiöitetty, mutta 

ei vielä yksityistetty.

Näillä mennään.

KERTTU KERÄNEN