YKSIN OOT SINÄ IHMINEN. Länsi-Uusimaa 20.2.2015

Kuvittele, että olisit pieni tyttö eikä kukaan koulutovereistasi kut-

suisi sinua syntymäpäivilleen. Eikä kukaan tulisi, kun itse pidät 

syntymäpäivät ja olet lähettänyt pinon itse tekemiäsi kutsukort-

teja. Miten paljon pahaa mieltä ja surua, kenties ikuisia traumoja 

lapsen mielessä se aiheuttaakaan. Kysymys on kiusaamisesta, jonka 

syy voi olla ehkä väärän väriset vaatteet, ujous, puhe­vika, naama

ym. Joskus kiusaamista tapahtuu ilman syytä, jos joukon kingi niin 

päättää. Kaiken lisäksi yksinäinen hakee syytä itsestään, miettii, 

miksei ”kelpaa kenellekään”. Kiusaamisen kohde eristäytyy eikä 

helposti luota kehenkään myöhemminkään.

Opiskelijat voivat tuntea yksinäisyyttä muutettuaan pois kotoa uu-

delle paikkakunnalle. Omaiset jäävät eikä uusia ystäviä heti löydy. 

Opiskelijaelämään liittyy usein alkoholihuuruista bilettämistä. Jos ei 

halua alko­holipitoisia juomia, jää helposti yksin. Eronneiden ystävät 

jäävät puolison ystäviksi. Vanhukset kotonaan tai laitoksissa tuntevat 

yksinäisyyden kenties muita voimakkaammin, kun puoliso ja ystävät 

ympäriltä kuolevat pois. Omaisten tai läheisten ihmisten puuttumisen 

tuottamaa yksinäisyyttä nimitetään sosiaaliseksi yksi­näi­syydeksi. Se

on erityisen päälle­käyvää jouluina, joka on perinteisesti perheiden 

keskinäistä aikaa. Silloin ei ulkopuolisia kaivata. Kaupungissa yksinäi-

syys voi saada huikeat mittasuhteet, kun ihmisiä kuitenkin on, ne vain 

kulkevat ohi. Moni tuntee, ettei hänellä ole yhtään ystävää.

Ihmiset ovat erilaisia, on ujoja ja seurallisia, ulospäin suuntautuvia. 

Kaikki tuntevat yksinäisyyttä jossain elämänsä vaiheessa. Toiset eivät 

tunne sitä haitaksi lainkaan, vaan se on heille voimavara. Monet naut_

tivat perhe-elämästä, toiset omissa oloissaan elämisestä ja kaikkea 

siltä väliltä. Meitä on joka lähtöön. Olisikin hyväksyttävä itsensä sellai-

sena kuin on. Sitä paitsi sosiaalisuutta voi harjoitella.

Suomessa on yli miljoona yksinelävää. Heistä jo nyt kolmannes on yli 

65-vuotiaita. Jos vanhuksen liikunta­kyky heikkenee ja haittaa lopulta 

harrastuksissa käymistä, hän jää neljän seinän sisälle. Hän on silloin ko-

konaan sen va­rassa, käykö kukaan hänen luonaan. Moni vanhus tuntee 

kroonista yksinäi­syyttä, ja valittelee, ettei ”tänäänkään ketään ei tä-

näänkään käynyt” tai että ”kukaan ei koko päivänä soittanut”, vaikka 

hoitajia olisi käynyt päivän mittaan useitakin. Usein omaisten on vai-

kea pitkien välimatkojen ja työssä käynnin vuoksi käydäkään päivittäin.

Ja niinpä vanhukselle syntyy tunne, että kukaan ei käynyt. Moni kodin-

hoitaja huiskii työlistan läpi kymmenes­sä minuutissa eikä heillä ole 

aikaa rupatella. Seuraavat mummot ja vaarit odottavat. Mitä tekee 

neuvokas vanhus silloin? Hän ”ostaa” juttuseuraa, varaa esimerkiksi 

ajan lääkärille tai palkkaa siivoojan, jos on varaa.

Mitä me voimme tehdä? Voimme osaltamme huolehtia siitä, ettei ke-

tään kiusata eikä yksikään nuori syrjäydy, sillä se tulee ajan mittaan 

valtiolle todella kalliiksi. Jos mahdollista annamme aikaamme omaisil-

lemme, erityisesti vanhuksille, jotka vielä ovat elossa. Pidämme huol-

ta toisistamme!

VIRKANIMITYKSIÄ. Länsi-Uusimaa 6.2.2015

Työ- ja elinkeinoministeriön ministeri ja kansliapäällikkö jättävät 

molemmat laivan tänä vuonna. Kansliapäällikkö Erkki Virtanen lähtee 

eläkkeelle 1.10., ja ministeri Jan Vapaavuorenkin lähtö Euroopan In-

vestointipankkiin on melko varma. Suomen hallitus saa tänä vuonna 

nimittää pankille johta­jan. Vapaavuoren mahdollinen lähtö ei ole 

herättänyt ollenkaan niin myrkyllisiä kannan­ottoja kuin Kataisen 

lähtö EU:n parlament­tiin. Eikä kannata olla huolissaan TEM:istä, 

hallitus vaihtuu joka tapauksessa ja sijaiset ja erinomai­set virka-

miehet hoitavat asiat.

Kansliapäällikön paikan hakijoita on kaikkiaan 22. mm. Taina Susi-

luoto TEM:stä, vahva hakija on valtioneuvoston kanslian valtiosih-

teeri Olli-Pekka Heinonen, pääministerien Jyrki Kataisen ja Alexan-

der Stubbin valtio­sihteeri, entinen kansanedustaja, opetusministeri 

ja viestintäministeri ja olisi nyt jäämässä ilman virkaa. Sonera teki 

hänen ministerikaudellaan Suomen taloushistorian suurimman tap-

pion, yli 4.3 miljardia euroa maksaneella matkapuhelinverkko- eli 

umts-hankkeella. Jos ne rahat olisivat 50 euron seteleinä sadan kap-

paleen nipuissa, pino yltäisi melkein Mount Everestin huipulle. 

- Sonera-kohun johdosta Heinonen kantoi poliittisen vastuun, erosi 

ja siirtyi Yleisradioon suomenkielisten TV-ohjelmien johtajaksi.

Oikeuskansleri Paavo Nikulan Sonera-selvityksestä kävi ilmi, ettei 

Lipposen II hallitus eivätkä virkamiehet olleet rikkoneet lakia. Veron-

maksajien rahaa ehti silti palaa 25-30 miljardia markkaa. Nikulan 

mukaan Soneran hallituksella oli päätösvalta ja valtion edustaja 

Soneran hallituksessa oli vastuussa vain kaikille osakkeenomistajille 

eikä valtiolle. Sonera-kohu osoitti, miten vaikeaa on omistajaohjaus 

pörssinoteeratussa valtionyhtiössä.

Jotkut uskovat, että Vapaavuoren nimittämisestä seuraa sosialidemo-

kraattien vuoro saada korkea virka. Se olisi kauppa ja mahdollisesti 

poliittinen nimitys. Eero Murto, Helsingin ja Turun yliopis­tojen yleisen 

valtio-opin dosentti ja TEM:n budjettineuvos julkaisi loppuvuodesta 

kirjan Virkamies­valtaa, jossa hän pitää mah­dollisena, että poliittisis-

sa nimityksissä rikotaan perustuslakia. Perustus­lain mukaan hakijoita 

on kohdeltava yhdenvertaisesti. Poliittisista nimityksistä tuskin pääs-

tään, koska jokainen hallitus vuorollaan on luvannut, ettei niitä enää 

tehdä ja sitten käytäntö on muuta.

Mari Kiviniemi sai syksyllä parin vuoden varapääsihteerin pestin OECD:

ssä. On ihan hyvä, että meillä on korkeita virkamiehiä Euroopassa ai-

nakin muistuttamassa olemassa olostamme. Olen silti aina ihmetellyt 

OECD:n tarpeellisuutta ja kuinka välttämätöntä Suomen on kuulua sii-

hen. Se kun on sellai­nen rikkaiden maiden herrakerho. Meillä on useita 

hyviä tutkimus­laitoksia, tarvitsee vain tilata muiden maiden aineistot, 

jos halutaan tehdä maiden välisiä vertailuja. Nykyään OECD on laajen-

tunut lähes kaikille talouden ja yhteiskunnan aloille.

Vierastin OECD:tä alun perin siksi, että sitä kautta voitiin kierrättää 

jokin asia, joka haluttiin Suo­messa muuttaa; asia meni paremmin 

OECD:n suosituksena läpi. Maaraportitkin tehtiin ennen itse ja lähe-

tettiin OECD:hen. Raportti palasi vähän ajan kuluttua OECD:n kansissa 

tekijöilleen lausunnol­le. Jos pää­tös­­­vallan siirtymistä EU:lle pelätään, 

kannattaisikohan pitää silmällä myös OECD:tä?

OECD:n viime vuoden budjetti oli 350 milj.euroa. Suomen jäsenmaksu 

2013 oli noin kolme milj.­euroa, lisäksi erillisen OECD-edustuston kulut 

Pariisissa. Eikö filiaali Suomen Ranskan lähetystön yhtey­dessä riittäisi?  

Koko ajanhan tässä säästetään ja leikataan muutenkin.