VIRKANIMITYKSIÄ. Länsi-Uusimaa 6.2.2015

Työ- ja elinkeinoministeriön ministeri ja kansliapäällikkö jättävät 

molemmat laivan tänä vuonna. Kansliapäällikkö Erkki Virtanen lähtee 

eläkkeelle 1.10., ja ministeri Jan Vapaavuorenkin lähtö Euroopan In-

vestointipankkiin on melko varma. Suomen hallitus saa tänä vuonna 

nimittää pankille johta­jan. Vapaavuoren mahdollinen lähtö ei ole 

herättänyt ollenkaan niin myrkyllisiä kannan­ottoja kuin Kataisen 

lähtö EU:n parlament­tiin. Eikä kannata olla huolissaan TEM:istä, 

hallitus vaihtuu joka tapauksessa ja sijaiset ja erinomai­set virka-

miehet hoitavat asiat.

Kansliapäällikön paikan hakijoita on kaikkiaan 22. mm. Taina Susi-

luoto TEM:stä, vahva hakija on valtioneuvoston kanslian valtiosih-

teeri Olli-Pekka Heinonen, pääministerien Jyrki Kataisen ja Alexan-

der Stubbin valtio­sihteeri, entinen kansanedustaja, opetusministeri 

ja viestintäministeri ja olisi nyt jäämässä ilman virkaa. Sonera teki 

hänen ministerikaudellaan Suomen taloushistorian suurimman tap-

pion, yli 4.3 miljardia euroa maksaneella matkapuhelinverkko- eli 

umts-hankkeella. Jos ne rahat olisivat 50 euron seteleinä sadan kap-

paleen nipuissa, pino yltäisi melkein Mount Everestin huipulle. 

- Sonera-kohun johdosta Heinonen kantoi poliittisen vastuun, erosi 

ja siirtyi Yleisradioon suomenkielisten TV-ohjelmien johtajaksi.

Oikeuskansleri Paavo Nikulan Sonera-selvityksestä kävi ilmi, ettei 

Lipposen II hallitus eivätkä virkamiehet olleet rikkoneet lakia. Veron-

maksajien rahaa ehti silti palaa 25-30 miljardia markkaa. Nikulan 

mukaan Soneran hallituksella oli päätösvalta ja valtion edustaja 

Soneran hallituksessa oli vastuussa vain kaikille osakkeenomistajille 

eikä valtiolle. Sonera-kohu osoitti, miten vaikeaa on omistajaohjaus 

pörssinoteeratussa valtionyhtiössä.

Jotkut uskovat, että Vapaavuoren nimittämisestä seuraa sosialidemo-

kraattien vuoro saada korkea virka. Se olisi kauppa ja mahdollisesti 

poliittinen nimitys. Eero Murto, Helsingin ja Turun yliopis­tojen yleisen 

valtio-opin dosentti ja TEM:n budjettineuvos julkaisi loppuvuodesta 

kirjan Virkamies­valtaa, jossa hän pitää mah­dollisena, että poliittisis-

sa nimityksissä rikotaan perustuslakia. Perustus­lain mukaan hakijoita 

on kohdeltava yhdenvertaisesti. Poliittisista nimityksistä tuskin pääs-

tään, koska jokainen hallitus vuorollaan on luvannut, ettei niitä enää 

tehdä ja sitten käytäntö on muuta.

Mari Kiviniemi sai syksyllä parin vuoden varapääsihteerin pestin OECD:

ssä. On ihan hyvä, että meillä on korkeita virkamiehiä Euroopassa ai-

nakin muistuttamassa olemassa olostamme. Olen silti aina ihmetellyt 

OECD:n tarpeellisuutta ja kuinka välttämätöntä Suomen on kuulua sii-

hen. Se kun on sellai­nen rikkaiden maiden herrakerho. Meillä on useita 

hyviä tutkimus­laitoksia, tarvitsee vain tilata muiden maiden aineistot, 

jos halutaan tehdä maiden välisiä vertailuja. Nykyään OECD on laajen-

tunut lähes kaikille talouden ja yhteiskunnan aloille.

Vierastin OECD:tä alun perin siksi, että sitä kautta voitiin kierrättää 

jokin asia, joka haluttiin Suo­messa muuttaa; asia meni paremmin 

OECD:n suosituksena läpi. Maaraportitkin tehtiin ennen itse ja lähe-

tettiin OECD:hen. Raportti palasi vähän ajan kuluttua OECD:n kansissa 

tekijöilleen lausunnol­le. Jos pää­tös­­­vallan siirtymistä EU:lle pelätään, 

kannattaisikohan pitää silmällä myös OECD:tä?

OECD:n viime vuoden budjetti oli 350 milj.euroa. Suomen jäsenmaksu 

2013 oli noin kolme milj.­euroa, lisäksi erillisen OECD-edustuston kulut 

Pariisissa. Eikö filiaali Suomen Ranskan lähetystön yhtey­dessä riittäisi?  

Koko ajanhan tässä säästetään ja leikataan muutenkin.