KEVÄT KEIKKUEN TULEVI. Länsi-Uusimaa 6.3.2015

Kevät keikkuen tulevi sanos Valgreeni ja lensi persiilleen! Liukastuivat-
ko karjalohjalaiset kuntaliitoksessa? Miten idea kuntaliitoksesta Lohjaan 
saatiin aikoinaan läpi? Mitkä ovat hyödyt, joita siitä on tullut? Pätkä ke-
vyen liikenteen väylää? Ei heti juolahda muuta mieleen. Pelkästään kun-
nan­toimiston siirto Lohjalle oli heikennys. Palveluja karsitaan, vaikka 
niillä piti olla viiden vuoden suoja liittymisestä lähtien. Saaren koulu on 
lopetettu, rakennustarkastajan vastaanotto siirretty Monkolaan ja pal-
velupisteen siirto kirjastoon on vireillä. Jos näin käy, esimerkiksi Tupa-
lan ruokalippujen osto merkit­see taksikyytiä kirjastoon eli 8 € yhteen 
suuntaan. Luontevinta olisi lippujen myynti Tupalassa. Kassan käyttöön-
otto siellä ei ole lain­vastaista.

     Kuntalaiset joutuvat käyttämään paljon aikaa ja energiaa puolus­ta-

essaan palvelujaan. Mutta kuinka monta miestyövuotta onkaan virka-
mieskunta kuluttanut palavereissa ja työpöytiensä äärellä mahdotto-
mien suunni­telmien laatimiseen?

     Kuntalaisille järjestettiin 2014 palveluverkkokysely. Palveluverkko- 

ja organisaatiotyöryhmä käsit­telee parinkymmenen eri palveluverkon uudistussuunnitelmat. Esitykset koulu-, terveys­keskus- ja kirjastover-

koista on jo tehty, esitykset muiden palveluiden osalta valmistuvat 

maaliskuun aikana. Käsittely jatkuu lautakunnissa, uudelleen palvelu-

verkko- ja organisaatiotyöryhmässä ja menee sitten tiedoksi kaupun­gin-

hallitukselle. Valtuustoseminaari verkko­uudistuksista on 22.5.

     Tärkeimmät kunnan palvelut asukkailleen ovat koulut, terveys­kes-
kus ja kirjasto. Palvelujen uudistaminen on synonyymi lopetuksille ja 
supistamisille, vaikka kantava idea pitäisi olla palvelujen parantaminen. 

”Uudis­tuksista” seuraa usein itseään ruokkiva huonon kehityksen spiraa-

li, joka vaikuttaa muillekin aloille. Esim. neuvolaverkon supistus edel-

      Koulu­työryhmän tavoitteena ”…on koululaisten tasapuolinen koh-
telu, oppimisympäristön laatu unoh­tamatta henkilökuntaa.” Kouluverk-
koa väitetään selvitetyn psykologisten ja sosiaalisten näkökul­mien sekä 

taloudel­listen faktojen kautta. Näyttää siltä, että perusteena ovat 

vain talou­delliset faktat. Lopetuslistalla on viimei­nenkin Karjalohjan 

koulu ja yhdeksän muuta. Työryhmä tekee syksyllä kuulemiskierros-

ten jälkeen omat ehdo­tuksensa kouluverkon kattavuuteen, kannat­-

tavuuteen ja säästökohteisiin. Ehkä silloin on ehditty ottaa mukaan 

sosiaaliset ja psykologiset näkökulmat. Kun lapsista on kysymys, rahaa 

pitäisi ajatella viimeksi.

     Koululaisten tasapuolisuus: jo koulu­matkat ovat eri pituisia, toiset tarvit-
sevat koulukuljetuksia ja toiset eivät. Eka- ja tokaluokka­laisten koulupäivä 
on lyhin ja juuri heille tulisi pisimmät koulu­kyytien odotusajat. Onko 
laskelmissa otettu huomioon näiden lasten iltapäivähoito? Pienten kou-
lu­laisten koulun on parasta sijaita lähellä kotia. ”Lasten ei pidä joutua 
tutustumaan isompien koulujen lieveilmiöihin ja isompien kiusatta­vak-
si”, sanovat Asemanpellon koulun puolustajat. Tämä pätee Karjalohjal-
lakin. Yläkoululaisten ruotsinope­tukseen ei myöskään kannata siirroissa 
vedota, kuljetetaan opettaja paikalle!     
     Lautakunnan luopuminen 100 oppilaan rajasta oli viisasta. Sammatti-
laisten kanssa voisi myös ajatella yläkoulun osalta yhteistyötä, toimihan
se kunnallisen keskikoulun aikaankin.
     Karjalohjan aluetoimikunta on selkeästi perustellut 29.1. muistios-
saan koulun, mutta myös muiden palve­luiden säilyttämisen tärkeyden
Karjalohjalla. Lisäksi joka virkamiehellä tulisi olla Lohjan kartta. Siitä 
selviää yhdellä vilkaisulla, että Karjalohjalla, joka on järven takana ja 
30 kilometrin päässä keskustasta, on oltava muun muassa oma koulu, 
kirjasto ja terveyskeskus.

PS. Tämä on 136. kolumnini. Uudet tuulet puhaltavat, lehti uudistuu ja kolumnit jäävät pois. 
Toivotan hyvää menestystä Länskärille edelleenkin ja  kiitän lukijoitani sekä risuista että 
ruusuista!