PUKKILANHARJU - KOTISEUTUMME HELMI. Ykkös-Sanomat 26.8.2015

70 000 vuotta sitten ilmasto alkoi viiletä Norjan ja Ruotsin tuntureilla.  

Kesät olivat koleita eikä lumi ehtinyt sulaa vaan kerrostui yhä paksum-

miksi kerroksiksi tunturien laelle. Alimmat kerrokset tiivistyivät jääksi. 

Lumi ja jää valuivat alas laaksoihin ja vuosituhansien aikana jäätikkö 

peitti yhä laajempia alueita, lopulta koko Pohjois-Euroopan. Jääkerros 

oli paksuimmillaan Pohjanlahden alueella, jopa kolmen kilometrin pak-

suinen.

       Noin 18 000 vuotta sitten ilmasto alkoi lämmetä ja jäätikkö sulaa. 

Sulava jäätikkö repi ja raastoi kiviä ja kallioita edetessään noin seitse-

män metrin syvyydeltä. Kun jään reunasta irtosi jäävuoria, ne kuljet-

tivat siirtolohkareita Viroon ja Tanskaan asti. Vasta 9000 vuotta sitten 

Suomi oli kokonaan jäätön, vaikkakin laajalti veden peittämä. Pysähty-

neen jäätikön eteen muodostuivat sulamis­vesien kuljettamasta ja jää-

tikön puskemasta aineksesta Salpausselät. Ensimmäinen Salpausselkä 

kerrostui noin 11000 vuotta sitten, ja se on pituudeltaan noin 200 km. 

Sen pohjois- ja eteläpuolelle muodostuivat Toinen ja Kolmas Salpaus-

selkä noin viidensadan vuoden välein. Ne eristävät Keski-Suomen tu-

hansien järvien vedet Suomenlahdesta ja Laatokasta.

       Punkaharju Saimaan Puruvedellä on kaunein harjuistamme ja yksi 

kansallismaisemistamme. Kansain­välinen matkailukohde se on ollut jo 

parisataa vuotta ja luonnonsuojelualueenakin yksi maailman van­him-

mista, sillä siitä muodostettiin kruunupuisto jo vuonna 1843.  Nykyisen

 suojelustatuksensa alue sai vuonna 1991. Metsähallitus hallinnoi alu-

etta vuoden 2008 alusta lähtien.

       Jo alakoulussa maantiedon tunnilla kuulimme myös muun muassa 

Hattelmalan harjusta Hämeenlinnassa ja Pyynikistä ja Kalevankankaas-

ta Tampereella. Lohjanharjun saimme kuulla olevan Salpausselän jatke. 

Lapsuuteni maise­maan kuuluu ehdottomasti Karjalohjan Pukkilan­harju, 

toinen näistä Salpausselän rinnakkaisharjuista ja sen kenties tuhansia 

vuosia vanha polku muhkuraisine juurakoineen ja kivineen. Harjujen 

harjanteillehan oli useimmiten muodostunut polkuja, joita ihmiset käyt-

tivät silloin, kun vesi vielä lainehti harjun molemmin puolin, ja myöhem-

min, kun teitä ja kulkuvälineitä ei ollut.

       Vanhempiemme ja meidän aikanamme monen upean harjun kohta-

loksi on tullut soranotto, erityisenä esimerkkinä Lohjanharju. Myös Kar-

jalohjan harjulla on pari sorakuoppaa. Soraa on tarvittu teiden ja talo-

jen rakentamiseen, eikä alkuaikoina kukaan puhunut pohjavesien vaa-

rantumisesta eikä maiseman entistämisestä.

       Pukkilanharju on Someron harjun tapaan tontti tontilta muuttu­-

massa asuntoalueeksi, jossa kesäasukkailla pitää olla huvila sekä ran-

nassa että harjun päällä. Vielä tänä keväänä Pukkilanharjun runsaan 

kilometrin mittainen polku kulki yhte­näisenä hautausmaalta koululle. 

Nyt hautausmaan viereisellekin tontille rakennetaan. Rakennustöiden 

aikana koneet tuhoa

vat ikiaikaiset polut, eikä niitä millään saa entistettyä kun ne kerran 

on myllerretty. Paikkakuntalaisten ulkoilutien kult­tuurihistoriallinen 

merkitys on tuhottu. Säilyneeltä osaltaan Pukkilanharjun polku on pai-

koin metrin levyinen. Sen molemmin puolin kasvaa kangasmetsää, mut-

ta aikoinaan harjun rinteillä kohosivat komeat petäjät. Parinsadan 

metrin päässä kirkolta ja hautausmaalta päin tultaessa on harjun kor-

kein kohta, luontainen näköalapaikka. Sen laelta näki aikaisemmin 

sekä Lohjanjärvelle että Puujärvelle. Kesäaikaan lehtipuut estävät 

nämä näkymät.

       Meillä karjalohjalaisilla ei ole museota, mutta meillä on upea, tu-

hansia vuosia vanha kulttuuriaarre, Pukkilanharju!  Sen polulla vaelsi-

vat aikoinaan Topelius ja todennäköisesti myös Lönnrot. Se on nyky-

 karja­lohjalaisten keskuspuisto, mainio sienestys- ja marjastuspaikka. 

Sen ulkoilupolulla on hyvä hengittää raikasta hapekasta mäntymetsän 

ilmaa.

KERTTU KERÄNEN



Palautetta tuli sähköpostilla: 

pukkilanharju

Lähettäjä	r kaatranen
Vastaanottaja	Kerttu Keränen
Päiväys	Tänään  27.8.2015  12:33

Viesti 1/626 < >

change-formatchange-format

 Luin artikkelisi. Se oli hieno.
Yritin lähettää viestin, mutta en onnistunut.
Toivottavasti Pukkilanharju säilyy
se mikä on vielä jäljellä.
 
terv. Ritva