Pistäydyin viikonvaihteessa Kevätmessuilla – tai oikeastaan kulutin siellä yli neljä tuntia! Oma koti -osasto oli erikoistunut rakentamiseen ja remontointiin, Oma mökki vapaa-ajan asumiseen, Oma Piha piharakentamiseen ja istutuksiin, Sisusta! -osasto oli nimensä mukaan sisustajan idealähde ja ASMA keskittyi asuntojen tuottamiseen, rahoitukseen, vaihtamiseen ja korjaushankkeisiin.
Pääkohteeni oli saaristoasiain neuvottelukunnan, Suomen Kuntaliiton ja eri yhdistysten järjestämä Suuri Mökkiläisseminaari. Alustuksen mökkiläisistä maaseudun voimavarana tulisi pitämään ministeri Sirkka-Liisa Anttila. Olisiko hänellä uusia kuteja vapaa-ajanasumisen kehittämisen suhteen?
Aluksi saatiin tietysti tilastopläjäys. Maassa on puoli miljoonaa vapaa-ajan asuntoa, määrä on kaksinkertaistunut muutamassa kymmenessä vuodessa, käyttäjiä on kaksi milj-oonaa ja käyttö keskimäärin 80 päivää vuodessa. Mökkiläiset moninkertaistavat monen kunnan asukasmäärän kesäisin ja merkitys kasvaa koko ajan. Suuret ikäluokat muuttavat takaisin lapsuudenkoteihinsa, kakkosasumista on yhä enemmän ja etätyö lisääntyy. Pitkällä aikavälillä on kiinnostavaa, miten kaikkiin mukavuuksiin tottuneita nuoria kiinnostaa mökkiläisyys.
Mökkiläiset käyttävät yrittäjien palveluja ja käyvät kaupassa; moni kauppa onkin pelastunut sulkemiselta. Tilastojen mukaan mökkiläiset toivat kesäkuntiinsa viime vuonna noin 8000 €/talous. Kiinteistöveroa kertyi kunnille 87,5 milj.euroa. Monessa kunnassa vapaa-ajan asunnon kiinteistöveroa ollaan nostamassa, vaikka palvelut koko ajan vähe-nevät, monesti jopa loppuvat. Julkisia palveluja kuitenkin halutaan, mutta mistä rahat? Mökkiläiset eivät maksa tuloveroa kuntaan, eikä tuloverojen jakaminen asuinkuntien välillä ole yksinkertainen asia. Valtionosuuksien uudistuskin on luvassa vasta seuraavalla vaali-kaudella.
Monessa kunnassa on vilkasta yhdistys- ja kylätoimintaa, mökkiläistoimikuntia, maa-kunnallisia kyläasiamiehiä ja yrityskummeja. Kaikkia ei kuitenkaan kokouksissa istuminen vapaa-ajalla kiinnosta. Mökkiläisten ja vakiasukkaiden välistä yhteistoimintaa voisi edistää vaikkapa mökkiläisfoorumi ja tiedonkulkua viranomaisiin päin mökkiläisasiamies. Ministeri Anttilan kesäkunnassa Tammelan Letkun kylässä pidetään joka toinen vuosi tonttimarkkinat. Tapahtuma on hyvin suosittu, paikalla on muun muassa kunnan edustajia, arkkitehtejä ja sisustussuunnittelijoita. Ministeri toivoikin kuntalaisten ja mökkiläisten välille lisää aitoa vuorovaikutusta.
Mökkiläisten huolia ovat jätevesiasiat, joissa ympäristönsuojelulaki ja EU:n direktiivit sitovat, mutta järjen käyttö on sallittua. Myös lämmitysratkaisut, etäyhteydet ja känny-köiden kuuluvuus puhuttivat. Arkea ovat raja- ja tieriidat, niistä suomalaisilla on vankka perinne.
Samaan aikaan toisaalla valittiin Enontekiön kunnan esityksestä Vuoden Mökkiläiseksi 2010 espoolainen teollisuusneuvos Orvo Kiesi. Hän on kaikkien aikojen 9. vuoden mökkiläinen ja ensimmäinen Lapista. - Pihaosasastolla oli aistittavissa ulkodesignin tulo: upeat pihakeittiöt! Toivottavasti keskieurooppalainen tonttumeininki ei vallan kauheasti leviä. Ja kukkien väriloisto oli ylenpalttinen; myynnissä oli kasvien taimia, mukuloita, sipuleita ja siemeniä.
Kassi keikkuen, täynnä juurakoita ja siemeniä lähdin kotiin suunnittelemaan. Purot lirisivät iloisesti viemäriritilöitä kohti ja puolisulanut lumentöhkä jalan alla hidasti menoa. Mutta yhtäkaikki: Räntäpeitto seudun päällä, /saappaan alla lotisee. /Lantajuova järven jäällä, /kevät tulee, ihanaa! (Viita)
KERTTU KERÄNEN
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti