Suomen hallitus tai oikeammin valtioneuvoston kanslia on hallituksen toimeksiannosta tilannut verovaroilla amerikkalaiselta McKinsey & Companyltä – sekö Kinsey, joka teki 60-luvulla seksiraportin? – aineksia uutta hallitusohjelmaa varten. En mielelläni kailottaisi lehdessä oman käsityskykyni rajallisuutta, mutta tässä on kyllä jotain hyvin outoa. Kautta aikojen hallitusohjelmien osasia on valmisteltu hallinnonaloittain ministeriöissä virkatyönä eduskuntavaalien jälkeen. Vaalien voittaja aloittaa neuvottelut hallituskumppanien löytä-miseksi ja lyö hynttyyt yhteen niiden kanssa, joiden kanssa tavoitteista ja strategioista on päästy sopimukseen. – Sitä paitsi kotimaisiakin konsultteja on pilvin pimein, niin kuin maitoakin.
2000-luvun alussa, korkeassa iässä, päivitin tutkintoni ammattikorkeakoulussa. Eräällä tunnilla opettaja kysyi varmaan uteliaisuuttaan, mihin ammattiin aioimme. Konsultiksi, vastasi eräs nuorukainen ja ilmoitti saman tien perusteluiksi suuret tulot. Konsultti saattaa hyvinkin olla nykyään yksi suosituimmista ammateista.
Mutta mitä konsultti oikein tekee? Konsultin palveluita käytetään esimerkiksi silloin, kun työpaikan ilmapiiri on huono. Nykyään ihmiset ovat niin valistuneita, ettei syytä huonoon ilmapiiriin tarvitse ulkopuoliselta kysellä. Kun konsultit aloittavat työnsä, he perehtyvät aluksi muutaman viikon ajan siihen, mitä yrityksessä tai virastossa tehdään, mitkä ovat ydintoiminnot. Homman taustana voi olla vaikkapa amerikkalainen sabluuna, jota konsultti soveltaa. Tällä luodaan vaikutelma asiantuntemuksesta ja arvovallasta. Sabluunan mukaan tehdään kysely avainhenkilöille, jotka saavat vastata nimettömästi. Vastaukset analysoidaan. Lopuksi kutsutaan henkilökunta kokoussaliin, selostetaan tulokset ja annetaan toimenpide-ehdotukset. Vastauksista on varmaan löytynyt pari työpaikkakiusaajaa tai kelvoton johtamistapa, mikä oli kaikkien tiedossa jo etukäteen. Loppusuosi-tuksiin kuuluu yleensä myös ehdotus seurannan tekemisestä kahden kolmen vuoden välein. Tätä kutsutan jo evaluoinniksi ja rahahana on saatu auki.
Konsultteja voidaan käyttää vaikka mihin tarkoituksiin. Konsulttifirma voidaan palkata vaikkapa etsimään yritykselle uudet toimitilat. Useimmissa isoissa työpaikoissa on hallinto-osasto tai vastaava, jossa on juristeja, sosionomeja, ekonomeja. Herää kysymys, miksi noista joukoista ei löydy muutaman henkilön työryhmää, joka etsisi tarkoituksenmukai-simmat tilat, tai ratkaisisi muun käsillä olevan ongelman ihan vaan virkatyönä. Kanttia (koulutusta) pitäisi olla muuhunkin kuin konsulttitarjokkaiden kilpailutukseen, lajitteluun ja valintaan.
Aikoinaan pelättiin, että siirtyminen jalostuksesta palveluyhteiskuntaan merkitsee yhteiskunnan muuttumista paidanpesuyhteiskunnaksi - pesemme toinen toistemme paitoja. Konsultti- ja evaluointi kuuluvat jotenkin samaan kategoriaan, ei varsinaisesti tuoteta kokonaan uutta, vaan jaetaan vanhaa tulosta uudelleen. Konsultointi on kuin ylimääräinen rönsy varsinaisen toiminnan kyljessä. Sille on vain annettu tyylikäs nimi ja onnistuttu luomaan arvostettu imago.
Ulkopuolista konsultointia tarvitaan kuitenkin joskus. Sovittelu avioeron lähestyessä on tarpeen. Moni kuntaliitoskin on niin kinkkinen, että tarvitaan katsomista vähän kauem-paa. Julkisella puolella rahaa riittää, mutta yrityksissä konsultti vie aina voimavaroja varsinaisista ydintoiminnoista. Sitten vaan uusi konsultti evaluoimaan, kannattiko?
KERTTU KERÄNEN
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti