Vappu on tulossa! Ois tosi kivaa, jos väki tänä vappuna osaisi iloitella nätisti! Koirankakasta on puhuttu niin paljon, että olkoon. Mutta entäs ihmiset sitten? Syljeskellään kadulle ja vaikka mihin, niin kuin oltaisiin NHL-sankareita joka iikka. Ei enää, eihän? Roinaa ja roskaa tienvarret täynnä, kun ei jakseta kantaa karkkipapereita eikä mäyräkoirapakkauksia seuraavaan roskapönttöön. Koulujen ympäristöt ovat siivottomimpia. Tähän tehdään muutos! Ei mennä syömään lippis päässä, niin kuin oltaisiin kotona ja eikä kiroilla kuin rantajätkät! Pojille toki voi sanoa, että kerro lisää äidistäsi/kotioloistasi tai puhu omista vehkeistäsi, mutta tytöille on turha sanoa mitään. Jos eivät ymmärrä niin eivät. Ja kännikehut on ainoa asia, mistä smooltookki sujuu. Muuten ollaan tuppisuuna. Nyt jutellaan asiaa ja kuunnellaan toisia, jookos?
Amerikan ja Ranskan kouluissa muksut teitittelevät opettajia eikä mikä tahansa möykkä sovi. Tosin ne taitaa mennä jo viisivuotiaina kouluun, suomalaislapset saavat olla kuin elopellossa pari vuotta pitempään. Tietävätkö edes, mitä on teitittely? Valokuvasin kerran 5-6 vuotiaita lapsia Brysselissä. Ne vilkuttivat ja hymyilivät minulle! Kuvaappas suomalaisia – ne rupee irvisteleen ja joku saattaa huutaa mee v-u ämmä muualle kuvaamaan! Maailmanmatkaaja Kyllikki Villa ihmetteli kirjassaan Pakomatkalla St.Helenan saaren 90-luvun lapsia: ne olivat hyväkäytöksisiä ja kilttejä. Arveli sen johtuvat lapsuudesta ilman televisiota. Entä mitä tuumasi sveitsiläinen kasvatusalan retkue, joka kävi äskettäin tutustumassa Suomen erinomaiseen peruskouluun? Hämmästyivät ja melkein pahoittivat mielensä, kun luokissa oli niin levotonta. Takarivien pojankoltiaiset pelasivat kännykkäpelejä koko tunnin, metakka oli ajoittain melkoinen, ei minkäänlaista huomaavaisuutta opettajaa eikä kavereita kohtaan jne. Eivät edes osanneet olla vieraskoreita.
Mutta nyt, vappu tulee! Ei äijämeininkiä, ei mölyä, ei tolkuttomasti kaljaa eikä sirpaleita, eihän? Voitaisko tänä vappuna vähän harjoitella, pliis, ihan pienesti vaan?
Sovitak näi: Tän wappun ei sit ryypät. Juttuha o simmone, ettei juhlatunnelma ain tartte ryyppämist. Voi pittä muutenki hauska: juara simaa ja kaffet ja muistella mennei simmotte muute vaa, vai kui?
Jos KUITENKI ryypätä, niin ryypätä iha vähä vaa. Oteta korkentas yhre tai kahre ja mais-tella niit hittaste niinku herrasmiähe. Sit voira otta vaik jottai viini, ettei ain kossu tai votka kauhioi määri.
Jos KUITENKI ryypätän paljo, niin ei ainaka ruvet laulama. Se on simmost ku juavuksis oleva ihmine laula, nii ei sitä miälelläs kuuntel. Eli ei sit laulet, olla juavuksis vaa.
Jos KUITENKI ruveta laulama juavuksis, niin ei laulet mittä härskei värssyi. Ei se loppuje lopuks ol mittä hauska, et ain tartte olla nii härski, voi sitä juavuksis olla siivostenki.
Jos KUITENKI lauleta härskei värssyi, niin ei laulet niin kovi, et joku naapuri tai isäntä tule valittama.
Jos KUITENKI tulla valittama, niin pyyretä silt vaa iha kiltiste antteks, eikä ruvet tappelema.
Mut jos KUITENKI ruveta tappelema, nii tapella simmottis iha vähä vaa, ettei tul mittä yleist mellakka.
Mut jos KUITENKI tulee simmone yleismellakka, niin lähretä aikonas pakko, ettei koko viikoloppu men iham piäle.
Jos koko viikolopp KUITENKI menee iham piäle, niin ei sit ryypät ens wappuna yhtä!
VAI KUI?
Niinpä ... ja älkkä unohtako sit kevätgummi sinn piironki laatikko!
Edellinen oli roskapostin helmiä, ei minun eikä Heli Laaksosen päästä. Joka tapauksessa: Klara Wappen med kranavatten!
KERTTU KERÄNEN
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti