Jotkut ehkä muistavat yhden 1970-luvun lopun vihaisista nuorista miehistä, kiharapäisen Dan Steinbockin (s. 1954). Hän nousi julkisuuteen arvosteltuaan vastakulttuuri- ja vaihto-ehtoliikkeitä. Vuosiin hänestä ei kuulunut mitään, mies oli muuttanut rapakon taakse. 90-luvulla hänestä tuli kansainvälisesti tunnettu taloustutkija muun muassa amerikkalaisen media- ja viihdeteollisuuden ja Nokian menestystä koskevilla analyyseillaan. Uusimpaan Nokia-kirjaansa hän haastatteli kymmeniä Nokian johtajia, mutta johon syksyn organi-saatiomuutos ei ehtinyt. Steinbock sai kovaa kritiikkiä Nokin johdon mielistelystä.
Viime vuosina Steinbock on ollut Intian, Kiinan ja Amerikan instituutin (ICA) kansain-välisen liiketoiminnan tutkimusjohtaja ja käy silloin tällöin Suomessa. Marraskuun lopulla hän esitelmöi Työ- ja elinkeinoministeriön järjestämässä ”Alueet globaalissa taloudessa – aluekehittämisen strategiset valinnat” -seminaarissa. Kaukaa näkee helpommin missä mennään?
Steinbock puhui huomattavan nopeasti, eivätkä suomenkielen sanat olleet hakusessa, vaikka mies on asunut vuosikymmeniä ulkomailla. Varoituksen sana kohdistui siihen, että ”kun Suomen teollisuudesta on ensin siirtynyt suorittava työ Viroon ja myöhemmin Kiinaan, niin seuraavaksi lähtevät asiantuntijatyöpaikat, ellei kilpailukyvystä pidetä huolta. Nokian kannalta Kiina on tärkeä, mutta Afrikka myös; kehittyvien maiden riskialttius on pienempi kuin kehittyneiden maiden.”
”Tulevaisuuden näkymät koko maailmassa ovat mustia. Viiden vuoden kuluttua todel-liset ongelmat ovat Steinbockin mukaan demokratiakriisi ja velkaantumisaste. Valtavan velkaantumisen ja työttömyyden seurauksena monet USAn kaupungit autioituvat, eikä nousua näy. Maailman talouden veturit ovat muuttumassa, pääoma menee Aasiaan ja ongelmat on hoidettava inflaatioilla. Tämä koskee lopulta muitakin maita.”
Kiina on maailman väkirikkain maa, jonka valtava talouskasvu ei ole hyödyttänyt kaikkia kansanosia. Sielläkin rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Energiantarve kasvaa kilpaa teollistumisen ja elintason nousun kanssa. Sähköntuotannon lisäämiseksi Jangtse-jokeen valmistui vuonna 2003 valtava Kolmen rotkon pato, jonka vuoksi yli 1500 kylää ja kaupunkia peittyi veden alle ja lähes kaksi miljoonaa ihmistä joutui muuttamaan kotiseudultaan. Yksitoista ydinvoimalaa tuottaa sähköä, 32 on suunnitteilla ja näistä parikymmentä on jo rakenteilla. Kiinan vaikutusvalta Afrikassa ja myös Euroopassa on lisääntynyt huimasti. Olympialaiset 2008 ja Shanghain maailmannäyttely 2010 olivat iso näyttö maailmalle Kii-nasta suurvaltana. Mutta ongelmiakin riittää: ilman ja ympäristön saastuminen, uiguuri- ja Tiibet-kysymykset, suuret tuloerot ja demokratiaa ja ihmisoikeuksia vaativat toisin-ajattelijat. Liu Xiaobon tyhjä tuoli Oslon Nobel-juhlassa muistutti Kiinan johtoa poliittisen muutoksen tarpeellisuudesta.
Kiinalaisten uusi vuosi alkaa 3.2., ja siirtymistä jäniksen vuoteen juhlitaan neljä päivää. Kiinalaiset kehittivät astrologiansa alun perin intialaisesta mytologiasta. Sen mukaan Buddha kutsui kaikki eläimet luokseen ollessaan lähdössä maan päältä. Vain kaksitoista eläintä saapui. Buddha nimitti palkinnoksi 12 vuotta näiden eläinten mukaan ja määräsi ne hoitamaan vuorollaan maan ja sen asukkaiden asioita, kukin kykyjensä ja luonteensa mukaan. Jäniksen ominaisuuksiin kuuluu hyvä käytös ja verraton neuvottelutaito; kunpa ne kuvaisivat kehityksen hallittua luonnetta jäniksen vuonna, Kiinassa ja muuallakin.
Hyvää ja Onnellista Jäniksen Vuotta!
KERTTU KERÄNEN
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti