Arkkitehti- ja taidepiireissä kuhisee, on suorastaan turbulenssia: Helsinkiin halutaan museoiden museo: Guggenheimin modernin taiteen museo. Selvitystyön tekemisestä on sovittu ilmeisesti ilman kilpailutusta Helsingin kaupungin ja Guggenheim-säätiön välillä, ja työhön on budjetoitu kaksi miljoonaa euroa. Maksamiseen osallistuvat Helsingin kaupungin lisäksi Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska Kulturfonden - varakkaita yksityisiä säätiöitä kumpikin. Itse museon rakentamiseen tulisi kulumaan useita satoja miljoonia. Se olisi metron jälkeen suurin hanke Helsingissä kautta aikojen.
Vertailun vuoksi mainittakoon, että vireillä on myös Helsinki – Tallinna rautatietunnelin rakentamisselvitys. Selvitystyö aloitettiin vuonna 2008, kun Jussi Pajunen ja Edgard Savi-saar allekirjoittivat aiesopimuksen. Kumpikin kaupunki maksoi 100 000 euroa ja rahaa anottiin myös EU:lta vähintään 500 000 euroa, mutta ei saatu. Itse tunnelin rakentamisen arvellaan maksavan sitten jo miljardi euroa. Suunnittelua tehdään ilmeisesti virkatyönä, ainakaan kilpailutuksista ei ole havaintoa. Tunnelin perusteluina on liikenteen päästöjen vähennystarve jota edesauttaa tavaraliikenteen siirtäminen raiteille. Mutta sittenpä olisimme maayhteydessä Eurooppaan!
Edellistä vähäisempi hanke on Helsingin Musiikkitalo Töölönlahdelle, joka aloittaa toimintansa jo ensi kesänä. Talon ovat suunnitelleet suomalaiset arkkitehdit Marko Kivistö, Ola Laiho ja Mikko Pulkkinen. Kustannusarvio oli alun perin 98 miljoonaa euroa ja nyt toivotaan, että kustannukset pysyisivät 140 miljoonassa eurossa. Musiikkitalon osakkeista valtio omistaa 48 ja Helsingin kaupunki ja Yleisradio kumpikin 26 prosenttia.
Sitä paitsi nykytaidetta varten meillä on jo Kiasma, jonka suunnitteli amerikkalainen arkkitehti Steven Holl. Rakennusbudjetti oli 38 miljoonaa euroa. Kiasma on toiminut run-saat kymmenen vuotta, eikä ole kaikkien mielestä vastannut sille asettuja taiteellisia odo-tuksia. Kiasman maineikkain teoskin lienee Teemu Mäen kissantappovideo.Tappiota tuli viime vuonna 200 000 euroa. Suurin menestys oli vuoden 2006 ARS-näyttely, muutoin vuosittaiset kävijämäärät ovat alle 200 000.
New Yorkin, Venetsian, Berliinin ja Bilbaon lisäksi Abu Dhabiin nousee Guggenheim-museo parin vuoden kuluttua. Helsinki olisi siis kuudes, ja sitä hallinnoitaisiin Bilbaon yksiköstä, jolla on veto-oikeus uusiin hankkeisiin Euroopassa. Bilbao on suureksi osaksi Guggnheiminsa ansiosta elpynyt merkittäväksi talous- ja matkailukeskukseksi. Asukkaita siellä on runsas 350 000 ja suunta on ollut laskeva vuodesta 1970, esikaupunkialueet mukaan luettuna väkeä on noin miljoona. Tässä kohtaa Helsinki siis pärjäisi ilman väestöä koskevaa metropolihankettakin, mutta mistä saataisiin miljoona turistia vuodessa? Firenzen ja Bilbaon leveysasteilla ei tarvitse jonottaa sisäänpääsyä pakkasessa.
Guggenheim-museot tapaavat olla veden äärellä. Vaikka nyt puhutaan rakentamisesta Katajanokan rantaan, voi tontti Töölönlahdelta olla todennäköisempi. Tarvitsisiko sen välttämättä olla Helsingissä? Eikö jokin rapakunnossa oleva paikkakunta, josta on tehtaat suljettu ja työttömiä joka puolella, tarvitsisi Bilbaon ihmettä kipeämmin?
Olin aikoinaan vuorenvarma siitä, että Hartwall Areena ei menesty ja kaatuu lopulta veronmaksajien syliin. Näin ei ole käynyt, joten katson hiukan optimistisemmin Guggen-heim-hanketta. Siinä on puolensa. Ainakaan en lyö vetoa.
KERTTU KERÄNEN
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti