Koulujen talvilomaviikko alkoi. Elias, Pyry, Valtteri ja Otso tulivat mummin ja vaarin kanssa Karjalohjalle pakkasia pelkäämättä. Luntakin oli valtavasti, mutta pakkasta puolen päivän aikaan enää -15C. Sisällä oli sentään +13, eikä hätää: tuli pönttöuuniin ja lämpöpatterit täysille!
Odotetuin riento oli tietysti uintireissu Päiväkummun Kylpylään, höyrysaunaan, pikku-riikkiseen vesiliukumäkeen ja uima-altaisiin. Sinne sutena! Illemmalla sanapeliä pelattaessa kuului ruokakaapista rapinaa; hiiret olivat siis hankkiutuneet taloon. Aamulla havaittiin, että ruokakomeroon unohtunut makaronipussi oli tyhjä. Joka ikinen makaroninkiekura oli viety; pussin kyljessä oli vain pikkuriikkinen reikä. Mahtoi olla hiiriheimolla säpinää ja touhua, kun raahasivat saaliin koloihinsa. Mutta, mitenkähän hiirille kävi? Kuolivatko nämä ahneet pikkurosvot ähkyyn, kun makaronit turposivat pikkumahoissa moninkertaiseksi? Rapina komerossa ainakin loppui.
Makaronien rosvous ei tietysti paljoa haitannut, Mies uudestaan kauppaan ja se oli sillä selvä. Mutta miten valtaisaa tuhoa hiiret ja rotat tekevätkään maailman viljavarastoissa! Intiassa Biharin maakunnassa puolet viljasadosta menee rottien ja muiden jyrsijöiden suihin. Osissa Intiaa rotta on pyhä eläin niin kuin nautakin, eikä sitä saa hävittää.
Maailman viljavarastot ovat huvenneet koko 2000-luvun, eikä ennätyssato 2009 juuri-kaan kohentanut tilannetta. Yhdysvaltain maatalousministeriön arvion mukaan viljasato kasvoi yli 90 miljardia kiloa edellisvuodesta 1781 miljardiin kiloon, vaikka viljelyala pysyi ennallaan. Keskihehtaarisato nousi 3,1 tonnista 3,3 tonniin, ja myös oli uusi ennätys. Varastointioloja vain pitäisi parantaa kaikkialla, torjua homeen, hyönteisten ja jyrsijöiden tuhot. Äärimmäiset sääilmiöt, kuivuus mm. Venäjällä ja nyt Kiinassa sekä tulvat Australiassa ovat aiheuttaneet sadolle jyrsijöitäkin suurempaa tuhoa. Entäs tämä toinen iso rosvo, Guggenheimin taidemuseohanke? Eräs viimekertaisen pakinani lukija oli epätietoinen, olenko Helsingin Guggenheimin museon puolella vai vastaan. Kyllä kantani piti näkyä: nyt on jo niin monta jättihanketta meneillään (Musiikki-talo, rautatietunneli Tallinnaan, pisararata ja uusi pääkirjasto) ja kun Kiasmakin tuottaa tappiota 200 000 € vuodessa, niin ei enää Guggenheimia, please! Eihän Helsinki pysty edes avaamaan uudestaan erästä jo lakkautettua sivukirjastoakaan, se kun maksaisi muka 50 000€!
Markkinataloudessa yritykset tekevät markkinatutkimukset ja analyysit omalla kus-tannuksellaan. Nämä vekkulit Guggenheimin johtajat tekevät selvitykset itse, mutta maksattavat sen mahdollisella tilaajalla. Selvityssumma on kaksi miljoonaa euroa. Se on törkeää rahastusta! Ja jos rakentamiseen päädytään, järjestetäänkö arkkitehtikilpailu, missä suomalaiset arkkitehdit pääsevät esittelemään näkemyksensä? Kanadalaissyntyisestä arkkitehti Frank Gehrystä, 82, puhutaan jo itsestään selvyytenä. Millä oikeudella? Sitä paitsi vauraat Rio de Janeiro, Guadaljara, Taichung, Hongkong, Las Vegas ja myös Vilna luopuivat Guggenheim-hankkeista, osaksi kustannussyistä.
Mistä koko idea on lähtöisin? Helsingin taidemuseon johtaja Jussi Gallen-Kallela-Sirén myönsi aamuTV:n lähetyksessä 18.1. olevansa idean isä: ”Pari museonjohtajaa keskusteli asiasta, hän itse ja pääjohtaja Richard Armstrong ja he sitten ehdottivat Guggenheimin Museon sijoittamista Helsinkiin.” Sillalailla! Ja taas on kädet kyynärpäitä myöten veronmaksajien taskussa!
KERTTU KERÄNEN
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti