Taas tupsahti roskapostia. Sitä tulee joka päivä, ja joukossa saattaa olla jotain hupaisaakin, niin että suupielet kääntyy hymyyn tai saa suorastaan nauraa kippurassa. Nauruahan tässä maailmassa kaivataan. Pikkulapsi nauraa 200 kertaa päivässä, mutta iän kertyessä hymy hyytyy. Eivätkä suomalaiset katso hyvällä silmällä iloa, ei ainakaan tyhjän naurajia. Mutta nauru on tärkeetä, nykyään järjestetään jopa naurukursseja. Nauraessa vapautuu ihmisen omia endorfiineja tuottaen mielihyvää. Endorfiineja syntyy myös kun silität kissaa tai halailet kavereitasi.
Osa roskapostista on hellyttäviä kuvasarjoja kissoista ja koirista ja muista eläimistä ja osa taas kvasipsykologisia elämänohjeita Valittujen Palojen tyyliin, on luonnehdintoja ikääntyvistä, naisista, ystävistä ja niin edelleen. Nyt ystävänpäivän aikaan ystävyyden ylistyspostit olivat hyvin suosittuja, samoin joulukalenterit joululauluineen joulukuussa. Karmein säilyttämäni roskaposti on videonpätkä USA:n talentkilpailun fakiirista, joka sahasi laatikossa makaavan avustajansa kahtia (ihan totta), mutta sitten avustaja nousikin laatikosta yhtenä kappaleena, hymyillen niin ettei naama meinannut riittää!
Alkuviikosta sain kokoelman kouluaineiden helmiä. Tässä muutama: Leena 8v: ”Sain syntymäpäivälahjaksi mekon. Se on vaikea pukea päälle, koska siinä on napit takana ja minä itse olen edessä.” Veeti 7 v: ”Meidän perheessä on 14 lasta. Isä osaa tehdä myös putkimiehen ja vähän kirvesmiehenkin töitä”. Teija 8 v: ” Minun vanhempani ovat puoliksi miespuolisia ja puoliksi naispuolisia.” Tällaiset jutut naurattavat äitejä ja mummuja oikein mahdottomasti.
Lapsenlapsi Elias lähetti minulle listan lääkärien lausunnoista kerätyistä hoopouksista, kuten esimerkiksi: ”Ruokaa potilas saa pojaltaan, joka on pakastimessa.” ”Potilaan lopetettua tupakoinnin on hänen hajunsa palannut.” ”Uloste on samanväristä, kuin osaston 19 ovet.” ”Potilaan pää iskeytyi tuulilasiin ja kierähti siitä maahan.”
Nämä lausunnot ovat varmasti valelääkäreiden kynästä, eikö totta, mutta erinomaisia käytettäväksi vaikka äidinkielentunnilla.
Ikivanha nunnan rukous kiertää bittiavaruudessa ja palaa aina boxiini pari kertaa vuodessa. Siinä pyydetään Jumalaa suomaan tyyneyttä hyväksyä asiat, joita ei voi muuttaa, rohkeutta muuttaa mitä voi, ja viisautta erottaa nämä toisistaan.
Rukous kuulostaa viisaalta, vaikka siinä onkin jotain sukulaisuutta toisenkin posken kääntämisestä. Se kannattaa silti palauttaa mieleen, jos vaikka kehityskeskustelu pomon kanssa on mennyt kehnosti. Tai pomo on antanut työkaverille ylennyksen tai palkankorotuksen kyseenalaisin perustein. Suomessahan johtamistaidot ovat armeijasta kotoisin. Niillä menetelmillä mielenkiintoisinkin työ voi muuttua äkkiä lähes paskaduuniksi. Eikä paljon naurata. Pomon tärkein tehtävähän on pitää työntekijät tyytyväisinä, jotta työpaikan ilmapiiri on paras mahdollinen ja tulostavoitteet saavutetaan.
Sivumennen sanoen: Mistä näitä öykkäripomoja kuitenkin oikein piisaa? Eduskuntaa myöten nuristaan. Onko joku päässyt pomoksi liian nuorena? Silti: Nuoriso on ja tulee aina olemaan Suomen tulevaisuus. Näin sanoivat jo muinaiset Kreikkalaiset (Patrik 9 v).
KERTTU KERÄNEN
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti