20. lokakuuta 2011

KAKSIKASVOINEN GEORGE SOROS. Länsi-Uusimaa 21.10.2011


Tarkka lukija on varmaan huomannut, että luuppini alla ovat muun muassa
sellaiset herrat kuin Raimo Sailas (valtion säästölistojen isä, valtiovarainminis-
teriön valtiosihteeri, kansliapäällikkö), Björn Wahlroos (köyhien kepittäjä,
Nordean ja Sammon hallitusten puheen­johtaja), Janne Gallen-Kallela-Siren
(Helsingin Guggenheim-museon johtaja in spe, fil.tri, Helsingin kaupungin
taide­museon johtaja), mutta näitäkin kauemmin olen seurannut suursijoit-
taja, valuuttakeinottelija ja hyväntekeväisyysmies George Sorosin tekemisiä.
Hänessä jos kenessä on kaksi puolta. Lehtileike­kokoelmani hänestä on tuhti.

Soros on syntyjään unkarinjuutalainen (s. 1930), joka pääsi livahtamaan
isänsä kanssa saksalaisilta 1940-luvulla, opiskeli Lontoossa ja loi sitten mit-
tavan omaisuuden Yhdysvalloissa pörssikeinotte­lulla. Hän perusti oman sijoi-
tusrahaston jo 1969, johon oli saanut viisi miljoonaa dollaria varak­kailta
eurooppalaisilta.
Sopimuksen mukaan Soros sai 20 prosenttia voitosta. Pääoma oli kasvanut
1980-l uvun puoliväliin mennessä jo muutamaan sataan miljoonaan dollariin.
Sittemmin Soros on toiminut myös hyväntekeväisyydessä, lahjoittajana ja
tukenut muun muassa Puolan Solidaarisuus-liikettä ja Andrei Saharovia ja
muita toisinajattelijoita, tukenut ihmisoikeuksia ja demokratiaa, arvostellut
kapitalismia. Ja toisaalta: vuonna 2004 hän antoi 15 miljoonaa dollaria es-
tääkseen George Bushin uudelleen­valinnan presidentiksi ja vuonna 2010
miljoona dollaria kannabiksen laillistamishank­keeseen Kaliforniassa.

1980-luvulla Soros oli ystävystynyt New Yorkissa Pentti Kourin kanssa ja
herrat päättivät panna tuulemaan Suomessa, jossa silloin vielä oli kehitty-
mättömät rahamarkkinat. Ensimmäiset neuvot­telut osakeannista käytiin
vakuutusyhtiö Pohjolan kanssa, seuraavaksi Suomen Sokerin, Yhdys­pankin
ja Amerin kanssa. Viides yritys oli itse Nokia. Kaiken kaikkiaan näillä vii-
dellä osakeannilla sijoitettiin suomalaisiin yrityksiin yhteensä 1,13 miljar-
dia markkaa. Sekä Sorosin että Kourin varallisuus karttuivat tietysti huo-
mattavasti.
 
1990-luvulla Soros keikutteli, suorastaan rommautti Englannin punnan
kurssin myymällä 10 miljardin dollarin arvosta puntia. Punta vedettiin
pois Euroopan vaihtokurssijärjestelmästä ja devalvoitiin. Myös Venäjän,
Malesian ja monien muidenkin maiden valuutat ovat joutuneet Soroksen
pelinappulaksi.

Runsas viikko sitten vaikutusvaltaisten yritysjohtajien ja poliitikkojen
joukko Soros keulakuvanaan ehdotti avoimessa kirjeessä ratkaisuksi Eu-
roopan talousongelmiin yhteisen budjettiviranomaisen perustamista.
Itse asiassa euroalueen talousministeriötä, jolla olisi verotusoikeus ja
joka säätelisi ja valvoisi tiukasti valtioiden taloudenpitoa. Talouskasvun
ylläpitämiseksi pitäisi kehittää suunnitel­ma; velkaongelmaa ei hoideta
ilman talouskasvua. Samalla voitaisiin tiivistää puolustuksellista ja ulko-
poliittista integraatiota.
 
Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet 97 EU:n kohtalosta ”huolestunutta eu-
roop­palaista”, muun muassa Joschka Fisher, Emma Bonino, Javier Solana,
Martti Ahtisaari jne. Allekirjoittajien joukossa todettiin olevan vähän-
laisesti talousosaajia.

Tarkemmin ajateltuna vaatimuksessa on liittovaltion siemen, ellei suoras-
taan hedelmä! Moni kohta siinä on EU:n perussopimuksen vastainen, joita
ei noin vain muuteta. Päätarkoituksena lieneekin velkasaneerausten estä-
minen. Siitähän tulisi menetyksiä EKP:lle, pankeille ja sijoittajille! Paljon­-
kohan suursijoittaja George Soroksen rahoja onkaan uhattuna vai onko hän
aidosti huolissaan EU:sta?

KERTTU KERÄNEN

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti