UNELMIA PERUSTULOSTA. Länsi-Uusimaa 15.6.2012

Taasko ovat joidenkin kädet kyynärpäitä myöten veronmaksajien taskussa?

Aina silloin tällöin hanke pul­pahtaa esiin, milloin kansalaispalkan, kansalais-

tulon tai perustulon nimikkeellä. Vihreät ehdottivat kansa­laispalkkaa jo 1980-

luvulla, nyt Vasemmistoliitto ajaa sitä ponnekkaimmin. Tavallisesta veron-

maksajasta ja 16-vuotiaana säännöllisen työn aloittaneesta perustulo kuulos-

taa työtä kaihtavien katalalta juonelta. Se on kuin aikuisten lapsilisä, jolla

voi elellä mukavasti eläkeikään saakka.

Mutta olisiko siinä kuitenkin järkeä?

Kyseessä olisi sosiaaliturvan ja työn yhteensovittaminen. Koska perustulo

antaisi mahdollisuuden ottaa vastaan lyhytaikaisempiakin töitä, saavutet-

taisiin täystyöllisyys. Syyperusteinen sosiaaliturvaviidakko selkenisi ja väki

toimeentuloluukulla vähenisi. Sosiaaliturvarahat vain kiertäisivät eri tavalla.

Tukihaarukka olisi 400-1000 euroa kuukaudessa. Kun perustulo olisi saman-

suuruinen kaikille, verotus hoitaisi rahat suurituloisimmilta takaisin valtion

kassaan. Kuulostaa silti kovin kalliilta. 

Ensimmäisenä perustuloidean esitti englantilainen Thomas Paine. Hän eh-

dotti 1795, että valtio maksaisi yli 21 vuotiaille perustuloa, joka olisi

kaikille ihmisille kuuluva osuus yhteisen kansallisomai­suuden tuotosta.

Suomessa malleja on kehitelty varmaan kymmeniä, mainittakoon Jan Otto

Anderssonin, Ilpo Lahtisen, Osmo Soininvaaran, Anne Mattilan jne. mallit ja

lisää selvityksiä vaaditaan. Tukijoita on kaikissa puolueissa ja monilla niistä

on omat mallinsa. Vihreät haluavat purkaa perus- ja ansioturvan kytköksen,

Keskusta suhtautuu penseästi ansiotulosidonnaisiin etuuksiin, joita taas

sosialidemokraatit kannattavat. Perustulo saattaisi heidän mielestään lisätä

pätkätöitä. Pätkätyösukupolvi eli prekariaatti haluaisi elää ilman palkkatyö-

pakkoa ja kehnojen työnantajien komentoa. Perustulo lopettaisi kansalaisten

nöyryyttämisen.

 

Kokoomuksen kansanedustajat Lasse Männistö ja Petteri Orpo kannattavat

perustulon harkintaa sekä työn tarjonnan että työhalujen lisääjänä.

”Perustulo on sijoitus eikä kustannus”, sanoo Jussi Vähämäki Itä-Suomen

yliopistosta. Hän kannattaa perustuloa keinona yrittäjyyteen ja solidaari-

suuteen. Poliittisten tahojen ehdotukset perustulosta perustuvat sosiaali-

turvaan ja sen järkevöittämiseen ja silloin se on vastikkeetonta rahanjakoa.

”Perustulo olisi ase heikkoja työehtoja vastaan, eli se helpottaisi huo-

noista työtarjouksista kieltäytymistä, kuten myös irtisanoutumista tarpeen

vaatiessa” perustelevat Jukka Peltokoski ja Tero Toivanen.

Jukka Torikka laskee, että ”jos Suomessa on työhalukkaita 200 000 enem-

män kuin työpaikkoja, se tarkoittaa työttömyyttä. Osa-aikatyö ja vajaa-

aikatyö kenties lisääntyisivät ja ihmisten autonomia samalla”.

Puhdasta perustuloa ei taloustieteilijöiden suosituksista huolimatta ole

toteutettu Euroopassa. Tanskan minimituloon liittyy työvelvoite. Hollannin

perustuloa maksetaan kuin veronpalautusta, mutta sitä eivät saa työttö-

myyskorvauksen piirissä olevat. USA:n Alaskassa jokaiselle aikuiselle jaetaan

mineraaleista saadut tulot kansalaisosinkona. Alaskassa onkin mittavat öljy-,

kulta- ja kupariesiintymät. Iranissa otettiin 2011 käyttöön 60 dollarin perus-

tulo, ja sitä maksetaan myös lapsille ja tytöille. Järjestelmä on osoittau-

tunut kalliiksi ja sen jatkuminen on epävarmaa.

Kansalaisaloite perustulosta on vireillä. Sen allekirjoittamiseen tarvitaan

50 000 nimeä, koossa lienee noin 4000. Asia olisi yksinkertaisempi, jos

meilläkin olisi maaperässä öljyä ja kultaa. Tuottoja valtion metsistä ja

kaivoksista ei ainakaan suoraan ole jaettu kansalle.

KERTTU KERÄNEN