TIETO LISÄÄ TUSKAA. Länsi-Uusimaa 11.1.2013

Intiassa kuusi miestä raiskasi 23 vuotiaan fysioterapiaa opiskelevan tytön,

pahoinpiteli hänen poika­ystävänsä ja yritti vielä ajaa uhrin kuoliaaksi bus-

silla. Yksi miehistä omisti bussin. Tapahtumasta on syntynyt iso kansanliike

naisten aseman parantamiseksi ja mm. tytön isä vaatii tekijöiden hirttä-

mis­tä. Kuolemanrangaistus murhasta on mahdollinen paitsi yhdelle syyte-

tyistä, joka on alaikäinen.

 

Poliisille ilmoitetaan raiskauksista joka 20s minuutti. Hallitus on tapauksen

herättämänä luvannut parantaa naisten turvallisuutta ja perustanut kaksi

komiteaa. Koska pari kansanedustajaa ja kuusi osavaltioiden edustajaa

odottavat parhaillaan raiskaussyytteittensä käsittelyä, tuomioita vetkutel-

ta­neen pitkään.

 

Naisten asema arabimaissa ei ole häävi muttei Aasiassakaan. Intiassa nainen

on isänsä tytär, mie­hensä vaimo ja poikansa äiti, miesten omaisuutta ja

kauppatavaraa. Perheväkivalta on yleistä, myös miehen sukulaiset saavat

kurittaa naista. Naisen asema paranee, jos hän onnistuu synnyttä­mään

pojan. Leskeksi jäätyään hän on taas hyljeksitty taakka perheelleen. Iki-

vanhan perinteen mu­kaan naislesket poltettiin kuoliaiksi miesvainajansa

mukana. Näitä tapauksia tulee maaseudulla yhä ilmi silloin tällöin.

 

Yli puolet Intian naisista on lukutaidottomia. Tyttöjä ei lähetetä kouluun

kun naisopettajia on har­vassa ja tytär voisi joutua miesopettajan lähente-

lemäksi. Niinpä tytöt joutuvat jopa kymmenvuoti­aina töihin, kotiapulaisiksi

varakkaisiin perheisiin. He ovat halpaa työvoimaa, moni työskentelee ruo-

kapalkalla ja kohtelu on huonoa. Tehtaissa lapsityövoiman käyttö on lailla

kielletty.

 

Vuoden 1860 avioliittolaki salli 10 vuotiaiden tyttöjen naittamisen, nyky-

ään ikäraja on 18. Vaikka laki kielsi jo 40 vuotta sitten myötäjäisten anta-

misen ja vastaanottamisen, tapa on vain voimistunut. Myötäjäiset ovat

usein naisen ainoa perintö, mutta voivat viedä vanhemmat vararikkoon.

Jos myö­täjäisiä ei häiden jälkeen ala kuulua, miniälle kostetaan (nk.

lavastetut myötäjäismurhat). Rahat voivat myös päätyä petollisen sulha-

sen taskuihin, ja näitä kunniansa menettäneitä, hylättyjä vaimoja on joka

kylässä.

 

Intiassa kuten Kiinassakin tyttöjä syrjitään myös abortoimalla, vaikka

sikiön sukupuolen selvittä­minen on laitonta. Pohjois-Intiasta puuttuu

miljoonia tyttölapsia (Kiinassa 50 miljoonaa), eikä tyttöjen vähäisyys

suinkaan paranna heidän asemaansa, päinvastoin. Poikalasten odote-

taan turvaavan vanhempiensa vanhuuden. Tyttöjen merkitys paranisi,

jos he voisivat kouluttautua, saisivat ammatin ja omaa rahaa. Koulu-

tettu tytär on arvokas avioliittomarkkinoilla, kunhan ei ole aviomies-

tään koulutetumpi.

 

Lainsäädäntö on monessa asiassa kohdallaan jo 1800-luvulta lähtien,

mutta uskonnot, ikivanha kulttuuri ja tietämättömyys varsinkin maa-

seudulla pitävät vanhat tavat kunniassa. Intia on neljän suuren uskon-

non, hindulaisuuden (80% väestöstä), buddhalaisuuden, sikhiläisyyden

ja jainalai­suuden kehto. Islamilaisuus levisi Intiaan 1000-luvulla hävit-

täen sieltä buddhalaisuuden. Maassa on muslimeja kolmanneksi eniten

maailmassa. Myös kristittyjä on.

 

Kastilaitos on kehittynyt hindulaisuudessa. Toisaalta hindulaisuudesta

juontaa kunnioitus toisia ihmisiä ja suvaitsevaisuus muita uskontoja ja

kulttuureja kohtaan. Kastijärjestelmään liittyvä syr­jintä kiellettiin In-

tian perustuslaissa 1950, mutta se määrittelee edelleenkin lukematto-

mia asioita varsinkin maaseudulla.

 

Intia on yksi maailman johtavista talousmaista. Väitetään, että naisten

asema kaupungeissa on hyvä ja naisia on korkeissa asemissa myös ta-

louselämässä. Intian edellinen presidenttikin oli nainen.

 

Silti, jos tästä ei mene yöunet, niin mistä sitten?

 

KERTTU KERÄNEN